KATSO VIDEO! Talvilaji jossa sadasosat ratkaisevat15.02.2016 10.00
Metsätyötä on kehitetty tehokkaammaksi jo mieshakkuun aikoina. Siltä aikakaudelta on olemassa erinomaisia tuloksia ihmistyön rationalisoinnista ja helpottamisesta. (klikkaa kuvaa yllä ja katso video) Hakkuutyöhön on suhtauduttu kuin kilpaurheiluun: sekunteja, niiden sadasosia pois sieltä ja täältä. Nopeammin, helpommin ja taloudellisemmin, siihen pyritään tämän päivän harvesterityössä samoilla keinoilla kuin hiihdon alppilajeissa; yritetään saada selville mitkä seikat suorituksessa erottavat voittajat muista, siitä harmaasta massata. ”Musta tuntuu”-tieto ei ole riittänyt enää pitkään aikaan. Nyt suurnopeuskamerat ja monimutkaiset tietokoneohjelmat mystisine algoritmeineen paljastavat mitä seuraavaksi kannattaa tehdä, rinteessä – ja metsässä. Mitä metsässä tarkkaan ottaen tapahtuu Sitä mukaa kun metsäkoneen työskentelystä saadaan kerättyä aikasidonnaista analyyttistä tietoa, paranee käsitys siitä, millaisiin momentteihin koneiden työskentelyajat todellisuudessa jakautuvat. Pitemmällä aikavälillä voidaan olettaa, että koneen mittariin kertyvät tunnit sisältävät sekä tuottavaa työtä että hukka-aikaa. Tuottamatonta aikaa kertyy sekä teknisistä että inhimillisistä syistä. Onneksi kumpaakin tekijää voidaan ajan oloon korjata parempaan suuntaan. Nopeammin ja enemmän Komatsu Forestin omaksuma kehittämisen periaate on jatkuva parantaminen. Koneen teknisen suoritusnopeuden kasvattaminen on tätä nykyä mukana jokaisessa uudessa kehityssukupovessa. Muutoksia paremman tuottavuuden nimissä on tehty aikanaan peruskonstruktioita myöten. Liikeratanosturi ja Comfort Ride -vaimennus, kumpaakin on perusteltu suoritusnopeuden kasvattamisella. Työn nopeutuminen oli kriteerinä kun harvesteriin laitettiin pyörivä ohjaamo – samoin silloin kun päätettiin pysyä kuormakoneen kiinteässä ohjaamossa. Suurten lukujen laki Jo tovin koneen kehittäjien huomio on ollut hakkuukoneen tiheään kertautuvissa tapahtumissa; niissä jotka toistuvat tuhansia kertoja yhden työvuoron aikana: tarttuminen, syöttö, katkaisu ja siirtyminen. Jos koneella työskentely olisi viimeiseen asti viritettyä, niin paljon muuta ei päivän mittaan tietokoneen muistiin kertyisikään. Siitä ideaalista ollaan kaukana, mikä tarkoittaa että kehittämisen mahdollisuuksia tällä alueella on vaikka kuinka. Sekuntijahtiin, pari esimerkkiä Komatsun hakkuukoneisiinsa kehittämä sekvenssiajo on ohjauslogiikka, joka nopeuttaa työprosessia ja yksinkertaistaa kuljettajan työtä. Ideana on ohjata aina samassa järjestyksessä ja rytmissä eteen tuleva työjono yhtä hallintalaitetta käyttämällä, käsiä ja ajatuksia muualle siirtämättä. Näin saadaan hukka-aikaa pois työmomenttien väliltä, sekunteja tai ainakin niiden kymmenesosia. Sekvenssiajo helpottaa myös siirtymisen aikana tapahtuvaa puun käsittelyä, koska kaikki tarvittavat nosturin ja hakkuulaitteen toiminnot ovat silloinkin aktivoituina. Suunnanvaihtopolkimen toiminto tehtiin yksinkertaisemmaksi, siirtymisen aikainen eteen-taakse-ajo on tehty helpommaksi yhdistämällä polkimen liikkeitä. Tällaista multiplexing-ajattelua on hakkuukoneen monissa hallintalaitteissa. Ongelmana säästyvä aika Edellä kerrotut ovat käytännön työssä testattuja esimerkkejä Komatsun panostuksista työprosessin tehostamiseksi, hukka-ajan poistamiseksi. Periaatteessa hyvin kannattavaa panostusta: yhden sekunnin poistuminen minuutin prosessista tuo vuoden kuluessa viikon ylimääräistä aikaa. Ikävä kyllä tässä piilee myös ongelman ydin: saammeko säästettyä tuon sekunnin vai siirtyykö se huomaamatta tuottamattomaksi työksi vai peräti koneen tyhjäkäynniksi ja aikaa myöten sadoiksi turhiksi koneen käyttötunneiksi. Se pitäisi tietää, siksi niitä analyyttisiä aikatietoja kerääviä järjestelmiä ollaan kehittämässä ja tuomassa markkinoille. Ihminen ei usko ennen kuin näkee. |