KATSO VIDEO! Talvilaji jossa sadasosat ratkaisevat

15.02.2016 10.00

talvilaji2.jpg

Metsätyötä on kehitetty tehokkaammaksi jo mieshakkuun aikoina. Siltä aikakaudelta on olemassa erinomaisia tuloksia ihmistyön rationalisoinnista ja helpottamisesta.

(klikkaa kuvaa yllä ja katso video)

Hakkuutyöhön on suhtauduttu kuin kilpaurheiluun: sekunteja, niiden sadasosia pois sieltä ja täältä. Nopeammin, helpommin ja taloudellisemmin, siihen pyritään tämän päivän harvesterityössä samoilla keinoilla kuin hiihdon alppilajeissa; yritetään saada selville mitkä seikat suorituksessa erottavat voittajat muista, siitä harmaasta massata. ”Musta tuntuu”-tieto ei ole riittänyt enää pitkään aikaan. Nyt suurnopeuskamerat ja monimutkaiset tietokoneohjelmat mystisine algoritmeineen paljastavat mitä seuraavaksi kannattaa tehdä, rinteessä – ja metsässä.

talvilaji.jpg

Mitä metsässä tarkkaan ottaen tapahtuu

Sitä mukaa kun metsäkoneen työskentelystä saadaan kerättyä aikasidonnaista analyyttistä tietoa, paranee käsitys siitä, millaisiin momentteihin koneiden työskentelyajat todellisuudessa jakautuvat. Pitemmällä aikavälillä voidaan olettaa, että koneen mittariin kertyvät tunnit sisältävät sekä tuottavaa työtä että hukka-aikaa. Tuottamatonta aikaa kertyy sekä teknisistä että inhimillisistä syistä. Onneksi kumpaakin tekijää voidaan ajan oloon korjata parempaan suuntaan.

Nopeammin ja enemmän

Komatsu Forestin omaksuma kehittämisen periaate on jatkuva parantaminen. Koneen teknisen suoritusnopeuden kasvattaminen on tätä nykyä mukana jokaisessa uudessa kehityssukupovessa. Muutoksia paremman tuottavuuden nimissä on tehty aikanaan peruskonstruktioita myöten. Liikeratanosturi ja Comfort Ride -vaimennus, kumpaakin on perusteltu suoritusnopeuden kasvattamisella. Työn nopeutuminen oli kriteerinä kun harvesteriin laitettiin pyörivä ohjaamo – samoin silloin kun päätettiin pysyä kuormakoneen kiinteässä ohjaamossa.

Suurten lukujen laki

Jo tovin koneen kehittäjien huomio on ollut hakkuukoneen tiheään kertautuvissa tapahtumissa; niissä jotka toistuvat tuhansia kertoja yhden työvuoron aikana: tarttuminen, syöttö, katkaisu ja siirtyminen. Jos koneella työskentely olisi viimeiseen asti viritettyä, niin paljon muuta ei päivän mittaan tietokoneen muistiin kertyisikään. Siitä ideaalista ollaan kaukana, mikä tarkoittaa että kehittämisen mahdollisuuksia tällä alueella on vaikka kuinka.

Sekuntijahtiin, pari esimerkkiä

Komatsun hakkuukoneisiinsa kehittämä sekvenssiajo on ohjauslogiikka, joka nopeuttaa työprosessia ja yksinkertaistaa kuljettajan työtä. Ideana on ohjata aina samassa järjestyksessä ja rytmissä eteen tuleva työjono yhtä hallintalaitetta käyttämällä, käsiä ja ajatuksia muualle siirtämättä. Näin saadaan hukka-aikaa pois työmomenttien väliltä, sekunteja tai ainakin niiden kymmenesosia. Sekvenssiajo helpottaa myös siirtymisen aikana tapahtuvaa puun käsittelyä, koska kaikki tarvittavat nosturin ja hakkuulaitteen toiminnot ovat silloinkin aktivoituina.

Suunnanvaihtopolkimen toiminto tehtiin yksinkertaisemmaksi, siirtymisen aikainen eteen-taakse-ajo on tehty helpommaksi yhdistämällä polkimen liikkeitä. Tällaista multiplexing-ajattelua on hakkuukoneen monissa hallintalaitteissa.

Katkaisusahaus toistuu harvesterityössä päivän mittaan useita tuhansia kertoja. Paitsi ajanmenekkiä tuohon työmomenttiin sisältyy paljon muita kustannuksia: suuri tehontarve, ketjujen ja laippojen kuluminen ja niiden vauriot sekä voiteluaineen menekki. Komatsun kehittämä Constant Cut -katkaisun tehtävä on nopeuttaa ja varmistaa katkaisutapahtuma pitämällä ketjun nopeus koko katkaisun ajan optimina ja rajoittaa terän liike puun läpimitan alueelle; näin tarjoutuu jokaisen työvuoron aikana neljätuhatta tapahtumaa joissa syntyy säästöä.

Ongelmana säästyvä aika

Edellä kerrotut ovat käytännön työssä testattuja esimerkkejä Komatsun panostuksista työprosessin tehostamiseksi, hukka-ajan poistamiseksi. Periaatteessa hyvin kannattavaa panostusta: yhden sekunnin poistuminen minuutin prosessista tuo vuoden kuluessa viikon ylimääräistä aikaa. Ikävä kyllä tässä piilee myös ongelman ydin: saammeko säästettyä tuon sekunnin vai siirtyykö se huomaamatta tuottamattomaksi työksi vai peräti koneen tyhjäkäynniksi ja aikaa myöten sadoiksi turhiksi koneen käyttötunneiksi. Se pitäisi tietää, siksi niitä analyyttisiä aikatietoja kerääviä järjestelmiä ollaan kehittämässä ja tuomassa markkinoille. Ihminen ei usko ennen kuin näkee.

Antero Siuro, Komatsu Forest Oy

29.03.2024 11.00Puunkorjuu ja kaukokuljetus 2023 julkaistu
29.03.2024 10.11Sähköautojen latauspiste pakolliseksi ei asuinkäytössä oleviin rakennuksiin - asennusaikaa 31.12.2024 asti
29.03.2024 8.00Lapinjärven tutkimusmetsässä kaadetaan aidanvieruspuita purkutöitä varten
28.03.2024 11.00Bensiinin keskihintojen nousu kiihtyi maaliskuussa 2024
28.03.2024 8.00Metsäalan kannattaa kohdata luontovaikuttajat ennakkoluulottomasti
27.03.2024 10.30Ranuasta kaavaillaan yli 120 tuulivoimalan tuulivoimapuistoa
26.03.2024 11.00Henry Äyräväinen nimitetty Nisula Forestin aluemyyntipäälliköksi
26.03.2024 10.00Markus Ritala nimitetty Sajas Groupin toimitusjohtajaksi
26.03.2024 9.00Kymmenen miljoonan tutkimushankkeessa kehitetään liikkuvien työkoneiden ja ihmisten yhteistoimintaa
26.03.2024 8.00Valmet toimittaa Valmet DNA -automaatiojärjestelmän Lostockin jätteenpolttolaitokselle Northwichiin Isoon-Britanniaan

Siirry arkistoon »