Metsäalan nopeat muutokset korostavat ammattikorkeakoulujen opettajien kykyä tunnistaa työelämästä kumpuavia opetuksen kehittämistarpeita. Muutoksessa on tärkeää virittää opetuksen kehittämisherkkyyttä sekä luoda toimivia palautejärjestelmiä. Näin voidaan varmistaa ajanmukainen ja laadukas opetus.
Valmistuneiden palaute oppimistuloksista parantaa opetuksen laatua
Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatu arvioidaan lopullisesti työelämässä. Metsätalousinsinööriksi valmistuneilla alalle työllistyminen on ollut perinteisesti hyvää, noin 70 prosenttia valmistuneista on työllistynyt alan tehtäviin. Tärkeää on kuitenkin säännöllisesti seurata valmistumisvaiheessa oppimistuloksia mittaamalla arvioita koulutuksen onnistuneisuudesta.
Ammattialakohtainen oppimistulosten mittaaminen on havaittu merkittäväksi välineeksi koulutuksen edelleen kehittämisessä. Palautetta kysytään mm. opetuksen sisällöistä ja menetelmistä, harjoittelusta sekä koulutuksen ja työelämän yhteyksistä. Alustavien havaintojen perusteella valmistuneet saivat koulutuksen aikana paljon eväitä metsäalan sisältöosaamiseensa. Kehittämistarpeita opetuksessa nousi esille liiketoiminnan, myynnin ja markkinoinnin sekä yleisten työelämätaitojen (mm. työlainsäädäntö) osalta.
Työelämästä potkua opetukseen
Metsätalousinsinöörin keskeinen ammattiosaaminen ja opetus voidaan jakaa viiteen kovaan ytimeen: metsänhoito, metsäninventointi ja -suunnittelu, puunhankinta, liiketoiminta ja johtaminen sekä harjoittelu. Opetuksen yhteisessä kehittämisessä metsäalan ammattikorkeakoulut ovat alallaan edelläkävijöitä.
Työelämäyhteistyötä opetuksessa tehdään erityisesti puunhankinnan ja metsäsuunnittelun opetuksessa. Harjoittelua opintoihin sisältyy runsaasti ja sen merkitys opintojen käytännöllistämisessä ja opiskelijoiden työllistymisessä on merkittävä. Työelämäyhteistyö opetuksessa perustuu vakiintuneisiin työelämäsuhteisiin sekä opettajien henkilökohtaisiin kontakteihin.
Lisätietoja:
Ohjausryhmän pj. Jyrki Ketola, p. 0400-606 522
Projektipäällikkö Eila Lautanen, p. 044-714 3686
