Metsäalan ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeet kohdistuvat koulutusmäärien lisäksi vahvasti opetuksen laatuun, sisältöihin ja toteutukseen. Tutkimusten mukaan oppilaitosten metsäopetukseen ollaan varsin tyytyväisiä, mutta työelämätaitoja valmistuneet eivät koe opinnoista juurikaan saaneensa. Kuitenkin niin metsäkoneenkuljettajan kuin metsurin työ vaatii nopeaa päätöksentekokykyä, vahvoja vuorovaikutustaitoja sekä vastuunottoa niin omasta työstä kuin itsensä kehittämisestä. Koulutuksen tavoitteeksi otettava kokonaisvaltainen ammattiin kasvattaminen, jonka avulla myös terve ammattiylpeys kehittyy.
Vaikka esiintyvät puutteet kohdentuvat yleiseen työelämäosaamiseen, ei työelämässä vaadittavia taitoja saavuteta lisäämällä yhteisten tutkinnon osien tuntimäärää. Opetuksen toteutus on oppilaitoksella suunniteltava kooten ammatissa tarvittavat kokonaisuudet oppiaineista ainerajoja häivyttäen. Mukaan on otettava myös asiaan liittyvät yhteiset aineet, kuten esimerkiksi matematiikasta ympyräkoealat harvennushakkuissa. Tällöin opiskelijan motivaatio opiskella yhteisiä aineita on korkeampi ja kaikki tunnit saadaan tehokkaaseen käyttöön. Opetusta tulee kehittää niin, että opiskelijan on helppo hahmottaa työssä tarvittavia osaamiskokonaisuuksia.
Kokonaisvaltaisen ammattiin kasvattamisen käytäntöön viennissä ratkaisevaksi ongelmaksi käytännön oppilaitostyössä muodostui yhteisten aineiden integroinnin esteet, jotka johtuivat koulutuksen järjestäjien kankeista, kaikkia aloja koskevista toteutuspäätöksistä. Niihin olisi toivottava uudenlaista ajattelua 2015 voimaan tulleiden uusien opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Laadukkaan, metsäalan koulutuksen järjestämiseksi yksi mahdollisuus on lähteä kehittämään metsäkoulutusta toimialakohtaisesti alan oppilaitosten kesken.
Hyvän oppilaitoskohtaisen toteutussuunnitelman tekeminen edellyttää koulutettavan ammatin laajaa tuntemusta ja opettajien yhteistyötä. Opettajalta kokonaisvaltainen ammattiin kasvattaminen vaatii opetettavan ammatin osaamisen lisäksi ammattilaisuuden esimerkkinä toimimista. Metsäalan ammatillisessa koulutuksessa on nähtävissä selvä tarve lisätä valmistuneiden ammattejansa kohtaan tuntemaa ammattiylpeyttä. Ratkaisevassa asemassa ovat tässäkin kohtaa ammatin opettajat; heistä tulee näkyä arvostus opetettavaa ammattia kohtaan. Muutoin pohja opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymiselle jää puutteelliseksi.
Ammattiin kasvattamisessa koko oppimisympäristön esimerkillisyys on ratkaiseva. Jokainen henkilökunnan jäsen on omalla toiminnallaan ammattiin kasvattaja. Oppilaitoksen yleiset toimintatavat ovat opiskelijalle välittyvä piilo-opetussuunnitelma. Opiskelija kasvaa työelämävaatimuksiin vain silloin, kun häneltä vaaditaan koulussa samat asiat kuin tulevalla työpaikalla. Tämä helpottaa opiskelijan siirtymistä työssäoppimaan työpaikoille ja edistää mahdollisuutta työllistyä.
TTS Työtehoseura kehitti vuosina 2014–2015 metsäalan perustutkintokoulutusta kokonaisvaltaisesti ammattiin kasvattavaksi yhteistyössä Savon aikuis- ja ammattiopiston ja Ammattiopisto Livian kanssa. Hanketta rahoitti Metsämiesten Säätiö.
