Kultakuusi.
10.12.2016 0.09
Perinne joulukuusen hankkimisesta saapui Suomeen ensin 1800-luvulla säätyläiskoteihin, sitten talonpoikaisiin tupiin 1870- ja 1880-lukujen tienoilla. Joulukuusi yleistyi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa. Sen yleistymistä edisti vanhan kansan tapa laittaa koristeeksi juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia, joskin lähinnä ulos. Joulukuusi on alun perin lähtöisin pakanajuhlista.
Vuonna 1829 paroni von Klinckowströmin joulujuhlassa oli peräti kahdeksan kuusta ja niistä yhden takana piilossa posetiivinsoittaja.
Aikoinaan joulukuusi koristeltiin kynttilöillä, paperiketjuilla, erilaisilla olkikoristeilla, lippuketjuilla ja piparkakuilla. Ennen kuusenkynttilöiden yleistymistä oli tapana peittää pirtin lattia oljilla jouluna, mutta kynttilöiden aiheuttama palovaara ilmeisesti lopetti olkien käytön. Joululahjat kootaan monesti yhä kuusen alle ennen niiden jakamista.
Nykyään tavallisimmat kuusenkoristeet ovat sähkö- ja led -kynttilöiden lisäksi värikkäät nauhat ja pallot, puun latvaan sijoitetaan usein tähti. Saatavana on myös erikokoisia muovisia tekokuusia, jotka kestävät useiden vuosien käytön ja sopivat myös niille, joille oikea kuusi aiheuttaa allergisia oireita.
Joulukuusia on tapana asetella sekä sisälle – esimerkiksi koteihin ja julkisiin tiloihin – että ulos, kuten toreille ja kauppojen ulkopuolelle. Ensimmäiset joulukuuset olivat aina ulkona yleisillä paikoilla. Perinteen mukaan joulukuusi viedään pois viimeistään Nuutinpäivänä, joka on 13. tammikuuta .
Joulukuusen arvellaan koristavan Suomessa noin miljoonaa kotia joka joulu. Yhden ihmisen talouksista vain puolet hankkii kotiinsa kuusen, vähintään nelihenkisistä perheistä 84 prosenttia
.
|
