Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
Puh. (09) 698 0442
Gsm 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla: 2591175 kpl

Lehmus

Share |
26.10.2011

lehmus-lehti.jpgMetsälehmus  on puu, joka kasvaa suuressa osassa Eurooppaa ja Englannissa sen pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Suomessa se esiintyy luontaisesti Pietarsaari–Joensuu-linjan eteläpuolella. Metsälehmus on Tšekin kansallispuu. Metsälehmusta kutsutaan usein myös niinipuuksi. Suomessa Niinisalo on saanut nimensä siellä kasvavista lehmuksista.

Metsälehmusta viljellään laajalti myös Pohjois-Amerikassa siellä luontaisen amerikanlehmuksen sijasta, jolla on suuremmat ja karkeammat lehdet.

Lehmuksen runko on tumma, nuorten vesojen musta, ja sen oksat kaartuvat alaspäin. Se kasvattaa runsaasti tyvivesoja. Silmu on pullea ja tumma. Lehdet ovat pyöreän herttamaiset. Kasveja vähemmän tunteva saattaa sekoittaa nuoren lehmuksen pähkinäpensaaseen, jota kasvaa Suomen eteläosissa. Metsälehmus voi kasvaa jopa 30 metrin korkuiseksi. Se kukkii heinäkuussa, ja kukissa on voimakas huumaava tuoksu. Niiden siitepöly houkuttelee puoleensa mehiläisiä. Vain eteläisen Suomen tammivyöhykkeellä lehmus lisääntyy jotenkuten siementen avulla, sillä pohjoisemmassa siemenet eivät ehdi kypsyä ennen talven tuloa.

Levinneisyys ja yleisyys

Metsälehmus on mantereinen laji, toisin kuin monet muut jalot lehtipuut, eikä viihdy Suomen rannikkoseuduilla, lukuun ottamatta etelärannikkoa, jossa se ei ole kovin harvinainen. Se puuttuu länsirannikolta lähes kokonaan, mutta sisämaassa sitä kasvaa. Levinneisyytensä pohjoisimmilla alueilla metsälehmus on ainoa jalo lehtipuu. Tampereen leveyksillä se on jaloista lehtipuista yleisin, tosin sielläkin melko harvalukuinen. Vaikka metsälehmus on yleisempi mentäessä Tampereesta etelämmäksi, muuttuvat kuitenkin metsävaahtera ja pähkinäpensas nopeasti runsaammiksi, jotka ovat selvästi lehmusta yleisempiä etelärannikolla. Tampereen leveyksillä kulkevat metsävaahteran ja pähkinäpensaan kasvualueiden pohjoisrajat. Lehmus muodostaa Suomessa harvemmin varsinaisia metsiä. Lähinnä sitä esiintyy pieninä löyhinä puuryhminä muiden puulajien seassa. Tammi taas voi esiintyä Etelä-Suomen tammivyöhykkeellä tammimetsikköinä.

Jo Baltiassa ja Etelä-Ruotsissa metsälehmus on suhteellisen yleinen puulaji, mutta erityisesti kuitenkin vasta Keski-Euroopassa.

Kasvupaikka

Metsälehmus on kasvupaikaltaan melko vaatimaton jaloksi lehtipuuksi. Tämän ansiosta se ehkä onkin laajimmalle levinnein jalo lehtipuu Suomessa. Metsälehmus viihtyy lehdoissa, purolaaksoissa, jyrkänteiden juurella, rehevillä harjuilla, ja lehtomaisilla kankailla. Se ei useinkaan kärsi talvivaurioista Oulun eteläpuolla, ja se kasvaa jopa katu-ja pihapuuna Rovaniemellä saakka. Metsälehmus on melko hyvä kilpailija Etelä-Suomessa muille lehtipuille ja ravinteikkailla mailla se kukistaa nopeasti männyn. Se ei kuitenkaan pärjää kuuselle Suomessa, sillä kuusella on Suomen pitkässä ja kylmässä talvessa selvät kilpailuedut verrattuna lehmukseen.Käyttö

Metsälehmuksen puu on valkoista eikä siinä ole syitä. Puuaines on pehmeää. Sitä on perinteisesti käytetty veistoksiin. Lehmuksen kuori on kaksikerroksinen: päällä on kaarna ja sen alla on niintä. Niini hyvin sitkeää, ja aiemmin metsälehmuksella oli taloudellista arvoa merkittävänä niinen lähteenä. Puistolehmuksen ja erityisesti isolehtilehmuksen niini on hyvin haurasta ja heikkolaatuista. Metsälehmuksen niintä käytettiin sekä raakana että liotettuna. Niinestä tehtiin etupäässä köysiä ja virsuja, eteläisemmillä seuduilla niinilevyistä myös taiteltiin astioita. Venäjällä kudottiin niinestä myös mattoja rokos(k)oita, joista tehtiin säkkejä, kuleja (jauhokuli) sekä suhteellisen vedenpitäviä kuormapeitteitä. Näitä käytettiin suuria määriä myös Suomessa Venäjän vallan aikana.

Keski-Euroopassa metsälehmusta käytetään kujannepuuna, mistä tunnettu esimerkki on Unter den Linden Berliinissä. Suomessa taas kujannepuuna käytetään yleensä metsälehmuksen ja keskieurooppalaisen isolehtilehmuksen risteymää puistolehmusta jota Keski-Euroopassa käytetään huomattavasti vähemmän. Puistolehmuksen tunnistaa muhkuraisesta rungosta, joskin lehmusten tunnistaminen toisistaan on usein hankalaa.

20.04.2014 2:38 Kuinka tämä voi olla mahdollista: - Hyötykorkeusero kuormassa jopa 30 cm..puu76.
20.04.2014 1:05 2014 MALLISTO NYT TUOTANNOSSA :Terminator XXL - "nopean toiminnan joukot" ovat liikekannalla kaikkina vuorokauden tunteina ja jokaisena viikonpäivänä.
20.04.2014 0:17 Viiden sentin yhdistelmän kuormaleveyden kasvu tuo 2.5 m3 hyötykuormalisän.puu76
20.04.2014 0:07 74-tonniset yhdistelmät tulossa Ruotsiin?
19.04.2014 20:10 Kobelcon pääjohtaja vieraili Konekeskolla tutustumassa suomalaisten asiakkaiden tarpeisiin
19.04.2014 17:00 XX Express ja BusinesService palvelevat 24h / 7 vrk - myös koko pääsiäisviikon.
19.04.2014 16:03 Peugeotin vastaus aavikon kutsuun: näyttävä 2008 DKR
19.04.2014 10:08 Itärajan ylittävä matkustajaliikenne sujuvammaksi
18.04.2014 23:50 Pääsiäisviikkokuorma n:ro 4 on parhaillaan matkalla kohti Sodankylää.
18.04.2014 12:10 Tarton perinteinen Maamess -näyttely järjestetään 24.-26.4. tapahtumassa vahvasti esillä myös metsäkoneet, puutavaran kuljetuskalusto ja metsäenergiakoneet

Siirry arkistoon »