Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
Puh. (09) 698 0442
Gsm 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:4626549 kpl

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

23.8.2016 18:11Ponsse on vahvasti mukana FinnMETKO 2016 messuilla Jämsässä 1.-3.9.2016Lue lisää »23.8.2016 17:22Hiab uudistaa keskiraskaan sarjan kuormausnosturivalikoimaansa ja tuo markkinoille kevyen ja pienikokoisen HIAB X-HiPro 232 -mallinLue lisää »23.8.2016 2:44FINNMETKO - MajoituspalvelutLue lisää »

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

23.8.2016 18:11Ponsse on vahvasti mukana FinnMETKO 2016 messuilla Jämsässä 1.-3.9.2016Lue lisää »23.8.2016 17:22Hiab uudistaa keskiraskaan sarjan kuormausnosturivalikoimaansa ja tuo markkinoille kevyen ja pienikokoisen HIAB X-HiPro 232 -mallinLue lisää »23.8.2016 2:44FINNMETKO - MajoituspalvelutLue lisää »

Lehmus

Share |
26.10.2011

lehmus-lehti.jpgMetsälehmus  on puu, joka kasvaa suuressa osassa Eurooppaa ja Englannissa sen pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Suomessa se esiintyy luontaisesti Pietarsaari–Joensuu-linjan eteläpuolella. Metsälehmus on Tšekin kansallispuu. Metsälehmusta kutsutaan usein myös niinipuuksi. Suomessa Niinisalo on saanut nimensä siellä kasvavista lehmuksista.

Metsälehmusta viljellään laajalti myös Pohjois-Amerikassa siellä luontaisen amerikanlehmuksen sijasta, jolla on suuremmat ja karkeammat lehdet.

Lehmuksen runko on tumma, nuorten vesojen musta, ja sen oksat kaartuvat alaspäin. Se kasvattaa runsaasti tyvivesoja. Silmu on pullea ja tumma. Lehdet ovat pyöreän herttamaiset. Kasveja vähemmän tunteva saattaa sekoittaa nuoren lehmuksen pähkinäpensaaseen, jota kasvaa Suomen eteläosissa. Metsälehmus voi kasvaa jopa 30 metrin korkuiseksi. Se kukkii heinäkuussa, ja kukissa on voimakas huumaava tuoksu. Niiden siitepöly houkuttelee puoleensa mehiläisiä. Vain eteläisen Suomen tammivyöhykkeellä lehmus lisääntyy jotenkuten siementen avulla, sillä pohjoisemmassa siemenet eivät ehdi kypsyä ennen talven tuloa.

Levinneisyys ja yleisyys

Metsälehmus on mantereinen laji, toisin kuin monet muut jalot lehtipuut, eikä viihdy Suomen rannikkoseuduilla, lukuun ottamatta etelärannikkoa, jossa se ei ole kovin harvinainen. Se puuttuu länsirannikolta lähes kokonaan, mutta sisämaassa sitä kasvaa. Levinneisyytensä pohjoisimmilla alueilla metsälehmus on ainoa jalo lehtipuu. Tampereen leveyksillä se on jaloista lehtipuista yleisin, tosin sielläkin melko harvalukuinen. Vaikka metsälehmus on yleisempi mentäessä Tampereesta etelämmäksi, muuttuvat kuitenkin metsävaahtera ja pähkinäpensas nopeasti runsaammiksi, jotka ovat selvästi lehmusta yleisempiä etelärannikolla. Tampereen leveyksillä kulkevat metsävaahteran ja pähkinäpensaan kasvualueiden pohjoisrajat. Lehmus muodostaa Suomessa harvemmin varsinaisia metsiä. Lähinnä sitä esiintyy pieninä löyhinä puuryhminä muiden puulajien seassa. Tammi taas voi esiintyä Etelä-Suomen tammivyöhykkeellä tammimetsikköinä.

Jo Baltiassa ja Etelä-Ruotsissa metsälehmus on suhteellisen yleinen puulaji, mutta erityisesti kuitenkin vasta Keski-Euroopassa.

Kasvupaikka

Metsälehmus on kasvupaikaltaan melko vaatimaton jaloksi lehtipuuksi. Tämän ansiosta se ehkä onkin laajimmalle levinnein jalo lehtipuu Suomessa. Metsälehmus viihtyy lehdoissa, purolaaksoissa, jyrkänteiden juurella, rehevillä harjuilla, ja lehtomaisilla kankailla. Se ei useinkaan kärsi talvivaurioista Oulun eteläpuolla, ja se kasvaa jopa katu-ja pihapuuna Rovaniemellä saakka. Metsälehmus on melko hyvä kilpailija Etelä-Suomessa muille lehtipuille ja ravinteikkailla mailla se kukistaa nopeasti männyn. Se ei kuitenkaan pärjää kuuselle Suomessa, sillä kuusella on Suomen pitkässä ja kylmässä talvessa selvät kilpailuedut verrattuna lehmukseen.Käyttö

Metsälehmuksen puu on valkoista eikä siinä ole syitä. Puuaines on pehmeää. Sitä on perinteisesti käytetty veistoksiin. Lehmuksen kuori on kaksikerroksinen: päällä on kaarna ja sen alla on niintä. Niini hyvin sitkeää, ja aiemmin metsälehmuksella oli taloudellista arvoa merkittävänä niinen lähteenä. Puistolehmuksen ja erityisesti isolehtilehmuksen niini on hyvin haurasta ja heikkolaatuista. Metsälehmuksen niintä käytettiin sekä raakana että liotettuna. Niinestä tehtiin etupäässä köysiä ja virsuja, eteläisemmillä seuduilla niinilevyistä myös taiteltiin astioita. Venäjällä kudottiin niinestä myös mattoja rokos(k)oita, joista tehtiin säkkejä, kuleja (jauhokuli) sekä suhteellisen vedenpitäviä kuormapeitteitä. Näitä käytettiin suuria määriä myös Suomessa Venäjän vallan aikana.

Keski-Euroopassa metsälehmusta käytetään kujannepuuna, mistä tunnettu esimerkki on Unter den Linden Berliinissä. Suomessa taas kujannepuuna käytetään yleensä metsälehmuksen ja keskieurooppalaisen isolehtilehmuksen risteymää puistolehmusta jota Keski-Euroopassa käytetään huomattavasti vähemmän. Puistolehmuksen tunnistaa muhkuraisesta rungosta, joskin lehmusten tunnistaminen toisistaan on usein hankalaa.

23.08.2016 18:11Ponsse on vahvasti mukana FinnMETKO 2016 messuilla Jämsässä 1.-3.9.2016
23.08.2016 17:22Hiab uudistaa keskiraskaan sarjan kuormausnosturivalikoimaansa ja tuo markkinoille kevyen ja pienikokoisen HIAB X-HiPro 232 -mallin
23.08.2016 2:44FINNMETKO - Majoituspalvelut
23.08.2016 1:33Syksyn Metsäalan Ammattilehti 4/2016 työn alla - lähde mukaan ilmoituksella Metkossa jaettavaan jättinumeroon!
22.08.2016 20:30Uusi PIHQA-kuusenpihkavoide on Suomen oma Eight Hour Cream
22.08.2016 19:19Linnut, ötökät ja sienet kutsuvat koko perhettä juhlimaan Suomen luonnon päivää Liminganlahdelle
22.08.2016 18:00Metsäkanalintujen metsästystä rajoitetaan
22.08.2016 11:43Tällä viikolla halataan puita! Puunhalausviikko muistuttaa viherympäristöjen merkityksestä maalla ja kaupungissa
22.08.2016 11:11VATT: Yritysverotus suosii velkarahoitusta ja vääristää investointien kohdentumista
22.08.2016 10:10Haluatko kehittää kotikylääsi?

Siirry arkistoon »