WWF suositteli haasteessaan suomalaisia sijoittajia allekirjoittamaan Montréal Pledge -sitoumuksen tai esittämään muun vastaavan sitoumuksen, jolla hiilijalanjäljen suuruus selviää. Tähän mennessä Montréal Pledge -sitoumuksen on allekirjoittanut seitsemän suomalaista tai Suomessa toimivaa sijoittajaa: Nordea, Ilmarinen, Osuuspankki, Elo, Handelsbanken, Kirkon eläkerahasto sekä SEB-pankki.
Tämän lisäksi LähiTapiola ilmoitti, että sen tavoitteena on julkistaa suorien osakerahastojen hiilijalanjäljet vuoden 2016 alusta lähtien, mutta tietoja henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden suorien osake- ja kiinteistösijoitusten hiilijalanjäljestä on jo käytettävissä. Myös Varma ilmoitti käynnistäneensä selvitystyön koko portfolion hiilijalanjäljestä sekä työn tavoiteasetannan kehittämisestä liittyen salkkunsa hiilijalanjälkeen. Danske Bank puolestaan kertoi kehittäneensä valmiuttaan mitata hallinnoimiensa asiakasvarojen hiilijalanjälkeä, ja osasta Danske Capitalin hoitamista salkuista on jo laskettu hiilijalanjälki.
“Monet sijoittajat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi. Tämä on todella ilahduttavaa. Matkaa kahden asteen tavoitteen mukaiseen sijoittamiseen on kuitenkin rutkasti. Edistys mitataan lopulta juuri konkretian kautta. Hiilijalanjäljen laskeminen tulee nähdä ensisijaisesti lämmittelynä”, WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle sanoo.
Hiiliriskin vaikutukset ulottuvat osakesalkkuihin
Mikäli entistä kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka johdattaa maailman valtiot kahden asteen polulle, noin 60–80 prosenttia maailman tunnetuista fossiilisista polttoainevarannoista täytyy jättää käyttämättä. Huomattava osuus fossiilienergiayhtiöiden omistamista varannoista voi muuttua arvottomiksi. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi perinteisesti turvallisiksi sijoituskohteiksi koettujen öljy-yhtiöiden markkina-arvoon. Hiilikuplassa piilevät riskit on syytä arvioida huolella, sillä ne saattavat vaikuttaa esimerkiksi eläkerahastojen tuottoihin.
Kansainvälisesti sijoittajat ovat jo havahtuneet hiiliriskien vaaraan ja ovat kiireellä ottaneet askelia ongelman ratkaisemiseksi. The Bank of Englandin Mark Carney kehotti syyskuussa yksiselitteisesti sijoittajia ottamaan ilmastonmuutoksen riskit rahoitusmarkkinoiden vakaudelle tosissaan; Carneyn mukaan “saattaa olla jo liian myöhäistä”, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat ilmaantua. Sääntely onkin viime aikoina edennyt kohti hiilijalanjäljen avoimempaa raportointia, ja Ranskassa tästä on tullut lakisääteistä. Maailman suurin vakuutusyhtiö Allianz on juuri ilmoittanut siirtävänsä sijoituksia pois fossiilisista energianlähteistä kohti uusiutuvia.
Puhtaat teknologiat, varsinkin energiatehokkuus, tarvitsevat useiden satojen miljardien lisäinvestoinnit välittömästi ja fossiilisen energian investoinneista on puolestaan luovuttava ripeästi. Tähän korjausliikkeeseen tarvitaan väistämättä institutionaalisia sijoittajia. Hiilijalanjäljen laskeminen auttaa sijoittajia kartoittamaan riskinsä ja ryhtymään tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin, jotta globaalit rahavirrat saataisiin pois saastuttavasta energiasta ja valjastettua puhtaiden teknologioiden tukemiseen.
WWF haastaa seuraavaksi ne sijoittajat, jotka eivät ole vielä laskeneet hiilijalanjälkeään, tekemään sen pikimmiten. Institutionaalisten sijoittajien vähimmäisvelvollisuus on tuntea ja hallita fossiilienergiasijoitustensa riskit. Sijoittajien täytyy sen lisäksi ryhtyä aktiivisiin ja välittömiin toimenpiteisiin oman salkkunsa hiiliriskin pienentämiseksi niillä toimilla, joita sijoittajilla on käytössään.
“Vähähiilinen tulevaisuus on mahdutettava samaan salkkuun voittojen kanssa. Ihmiskunnalla on enää hyvin vähän aikaa saada päästöt rajuun laskuun. Muutoksen sijoitusvirroissa täytyy tapahtua lähivuosien aikana”, Kaarina Kolle painottaa.
Lisätietoja:
ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, WWF, p. 040 595 9002, jussi.nikula@wwf.fi
ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle, WWF, p. 050 591 3072, kaarina.kolle.@wwf.fi