MTK: Citykaavoitus ei sovi biotalouteen

Tiirola kiitti Sipilän hallitusohjelmaa, jossa maankäytön ohjausvaltaa ja vastuuta siirretään valtiolta kunnille sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden perusteet tarkistetaan.

– Nämä linjaukset ovat välttämättömiä toteuttaa, jotta biotalous saa tuulta siipien alle. Luonnonvarojen kestävä käyttö on vastaus isoihin maailmanlaajuisiin haasteisiin, joita myös Pariisissa tänään aletaan ratkoa. Biotaloudella korvataan fossiilitaloutta, eikä kaavoituksen tulisi seisoa tavoitteen tiellä, viestitti Tiirola.

Kaavoittajien tuntemus maaseutuelinkeinosta on usein heikolla pohjalla. Urbaanien alueiden kaavoitusratkaisuja tuodaan myös maaseutualueille.  Maaseutuelinkeinojen edustajia pitäisikin tästä syystä kuunnella nykypäivää enemmän jo kaavojen suunnitteluvaiheessa. MTK -yhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten tulee vahtia tarkasti, ettei yleiskaavoihin laiteta elinkeinoja rasittavia rajoitteita, kuten maisematyölupavelvoitteita M-alueille. – Kun metsälaki on voimassa, sen pitäisi riittää, tarkensi Tiirola.

Rakentamisen vapaus on palautettava, jottei biotalouden tekijöistä tule pula. Ranta- ja maaseutuasuminen voivat etätyötä mahdollistavan digitalisaation ja biotalouden nousun myötä nousta maaseutukuntien vetovoimatekijöiksi. Muutoksia tulee tehdä erityisesti alueilla, joissa suunnittelutarveratkaisuilla kahlitaan maaseutuasumista. Maaseutuasumista helpottaa, kun poikkeamislupien myöntäminen on hallituksen esityksen mukaisesti siirtymässä ELY-keskuksilta kunnille. Kunnat ovat tähän mennessä alistuneet liian helposti ELY-keskusten ohjaukseen, kun se on käyttänyt ohjausvaltaansa.

– Toivottavasti itsehallintoalueiden syntymisen myötä ELY-keskuksen edistämis- ja ohjaamistehtävät saadaan ripeästi osaksi kansanvaltaista ohjausjärjestelmää, painotti Tiirola.

Hallitus esittää ympäristöministeriön vahvistusmenettelyn poistamista maakuntakaavoituksesta, mikä on hyvä alku päätösvallan siirtämisessä lähemmäs kansalaisia. Vanhat maakuntakaavat sisältävät runsaasti oikeusvaikutuksilta epämääräisiä, maaseutuelinkeinoja rajoittavia merkintöjä.

– Odotan maakuntaliitoilta elinkeinolähtöisyyttä, kun ympäristöministeriön ohjaus kevenee, totesi Tiirola.

Myös lunastuslaki tulee uudistaa hallitusohjelman kirjauksella, joka painottaa omaisuuden suojan parantamista.  MTK:n tavoitteena on, että lunastuskorvaukset olisivat aina nykyinen lunastushinta + 25 %. Tähän malliin siirryttiin Ruotsissa jo kymmenen vuotta sitten. Vanha laki juontaa juurensa 1970-luvulle.

– Maailma on muuttunut, ja toisen maalla tehtävältä liiketoiminnalta odotetaan osuutta myös maanomistajalle, painotti Tiirola.