Suomen energiaratkaisut ovat perustuneet monipuolisuuteen. Tavoitteina ovat olleet energiansaannin varmuus, ympäristömyönteisyys ja kustannustehokkuus. Tämän seurauksena sekä yksittäisten kuluttajien että teollisuuden maksamat energian hinnat ovat olleet EU:n edullisimpia. Liikenteen ja lämmityksen polttoaineiden hinnat ovat Euroopan keskitasoa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on pitänyt Suomen energiapolitiikan linjauksia erittäin onnistuneina.
Suomessa on lisätty uusiutuvan energian käyttöä omien ja EU:n tavoitteiden mukaisesti. Uusiutuvan energian osuus käytetystä energiasta lähestyy jo nyt vuodelle 2020 asetettua 38 prosentin tavoitetta.
Sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt energiayksikköä kohti ovat EU:n pienimpiä. Kolmannes Suomen sähköstä tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, mikä vie puolet siitä polttoainemäärästä, joka tarvitaan lämmön ja sähkön erillistuotannossa.
Saksassa, Tanskassa tai Ruotsissa on päädytty erilaisiin energiaratkaisuihin kuin Suomessa. Saksassa ollaan luopumassa ydinvoimasta, ja siellä on lisätty nopeasti syöttötariffien avulla etenkin tuuli- ja aurinkoenergiaa sähkön tuotannossa. Tämän seurauksena sähkö maksaa kuluttajalle Saksassa yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Teollisuus ei maksa syöttötariffista, ja se hyötyy suurista kotimarkkinoista.
Aurinkopaneelien valmistus on jo siirtynyt Saksasta Kiinaan. Hintojen lasku on kasvattanut paneelien kysyntää, ja niiden valmistukseen käytettäviä tuotantolinjoja viedään Saksasta yhä enemmän. Saksan teollisuus hyötyy siis koko maailman aurinkoenergiainvestoinneista.
Tanskassa on päätetty keskittyä tuulivoimaan. Ruotsissa puolet sähköntuotannosta on säätövoimaksi sopivaa vesivoimaa, minkä vuoksi sääriippuvaista tuulivoimaa voidaan lisätä paljon. Niin Suomessa kuin muuallakin on vahvistettu omaa kilpailuetua.
Suomessa on keskitytty erityisesti biotalouteen ja kotimaiseen bioenergiaan. Ne työllistävät ja tuottavat yli neljänneksen Suomen vientituloista. Suomessa on kehitetty uutta tekniikkaa, kuten kosteiden biopolttoaineiden ja jätteiden polttamiseen suunniteltuja leijupetikattiloita. Niiden viennissä Suomi on maailman markkinajohtaja.
Suomi tarjoaa vientiin myös koko tuotantoketjua metsänkorjuukalustosta sähkön, lämmön ja puuperäisten polttonesteiden tuotantoon. Metsän arvokkaimmista osista tehdään saha- ja kuitutuotteita, ja energiantuotantoon käytetään tähteet, sivutuotteet ja jätteet.
Suomen osaaminen ei rajoitu vain biotalouteen. Suomella on myös aurinko- ja tuulivoiman vientituotteita, kuten generaattoreita ja vaihteistoja. Olemme kansainvälisesti vahvoja myös älykkäiden sähköverkkojen valmistuksessa, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä kaukolämmössä ja -jäähdytyksessä. Monet Suomessa kehitetyt teollisuusprosessit ovat maailman energiatehokkaimpien joukossa.
Paljon energiaa kuluttavaa teollisuutta ei kannata siirtää maihin, joissa energiantuotannon päästöt ovat Suomea suurempia. Yksittäistä kaupunkia ei tee päästöttömäksi se, että kaupunki ostaa sähkönsä muualta. Sähkön tuottaminen kaupunkien yhteistuotantolaitoksissa voi pienentää paljon kokonaispäästöjä.
Ilmastonmuutoksen hillintä on ajanut energialiiketoiminnan murrokseen. Syöttötariffien tai muiden tukien avulla sähkömarkkinoille on avattu pääsy suurelle määrälle uutta tuotantokapasiteettia. Samalla sähkön markkinahinta on laskenut Pohjoismaissa suureksi osaksi vuotta 3–5 senttiin kilowattitunnilta.
Sähköntuotannon uusinvestoinnit eivät ole kannattavia. Markkinat eivät siis yksin huolehdi siitä, että tuotantokapasiteettia on tarpeeksi käytössä.
Toisaalta tarvittavat rakenteelliset muutokset kasvattavat energia-alan liiketoimintaa. Suomella on siksi alalla merkittävät vientimahdollisuudet. Samalla voimme jarruttaa ilmastonmuutosta.
Helynen on Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät -alueen operatiivinen johtaja ja Larjava Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut -alueen johtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä.