Kansallisomaisuutemme kohtalo ratkeaa Metsähallituslain mukana24.11.2015 16.00
Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että metsähallitusuudistuksen yhteydessä valtion retkeilyalueet siirretään vihdoin pois intensiivisestä metsätalouskäytöstä. Vedet puolestaan on jatkossakin pidettävä kaikkien yhteisenä kansallisomaisuutena - pois taloudellisten vaatimusten ikeestä. Lisäksi perustettavan metsätalousosakeyhtiön on jatkossakin oltava kokonaan valtion omistama yhtiö. "Nyt ehdotettua lakia perustellaan EU:n kilpailun tasapuolisuutta parantavilla muutoksilla, mutta tosiasiassa iso osa suunnitelluista muutoksista ja järjestelyistä ei liity tähän mitenkään. Tällainen ehdotus on esimerkiksi nyt suunnitellut muutokset taseisiin, jossa yleiset vesialueet siirretään kaupalliseen hyödyntämisen piiriin. EU-velvoitteista ei myöskään löydy perusteluja sille, miksi valtion retkeilyalueita pitäisi edelleen hakata tai miksi perustettava osakeyhtiö ei olisi valtion kokonaan omistama yhtiö", huomauttaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Yksi esimerkki monille ihmisille rakkaista ja uhan alla olevista alueista ovat valtion retkeilyalueet, joita ovat Evo, Ruunaa, Oulujärvi, Iso-Syöte, Kylmäluoma ja Hossa. Lakiesityksen mukaan nämä olisivat jatkossakin toistuvan hakkuu-uhan alla. Yksi esimerkki hakkuiden kohteeksi joutuneesta retkeilyalueesta on Hossa, joka on nyt ehdolla Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuistoksi. Siellä Metsähallitus lopetti hakkuut vasta ympäristöjärjestöjen ja paikallisten ihmisten kampanjoinnin tuloksena. "Valtion retkeilyalueet, yhteiset marjametsämme ja hiljentymisen paikkamme, on siirrettävä julkisten hallintotehtävien taseeseen eli sinne, missä alueisiin ei kohdistu taloudellista painetta. Retkeilyalueiden suurimmat arvot ovat virkistyskäytössä ja matkailussa. Näitä arvoja ei enää pidä heikentää konflikteja aiheuttavilla hakuuilla", toteaa Sulkava. Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että lain myötä perustettava osakeyhtiö on kokonaan valtion omistama yhtiö. Lisäksi on ensisijaisen tärkeää, että valtion omistamat alueet säilyvät myös pitkällä aikavälillä valtiolla, eli meillä kaikilla. Näin ihmisillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, kuinka heille tärkeitä alueita tulevaisuudessa kohdellaan. "Metsähallitusuudistus oli jo lähellä mennä ohi ilman kansalaiskeskustelua. Tänään päättyvää lausuntokierrosta ei alunperin pitänyt edes olla, mutta saimme nostettua asian julkiseen keskusteluun ja lausuntokierros järjestettiin. Metsähallitukselle on uskottu hoidettavaksi lähes kolmannes Suomen pinta-alasta. Voisikin ajatella, että Metsähallitus on töissä meillä kaikilla. Se vastaa yhteisen kansallisomaisuutemme säilymisestä ja kestävästä käytöstä. Näin merkittävää uudistusta ei voi tehdä ilman keskustelua", huomauttaa Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Paloma Hannonen. Laissa on kuitenkin edelleen muutoksia, joille ei ole perusteita ja useita ongelmakohtia, jotka on Luonnonsuojeluliiton mielestä korjattava. "Kyseessä ei ole pelkkä byrokraattinen muutos, vaan asia joka vaikuttaa kansallisomaisuuteemme, meidän kaikkien yhteiseen ympäristöömme. Monet suuret kysymykset ovat herättäneet ihmiset pohtimaan tulevaisuutta niin henkilökohtaisella tasolla laajemminkin. Kansallisomaisuutemme kohtalo on yksi hallituksen, ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ja eduskunnan koetinkivistä", toteaa Sulkava. Lisätietoja: - Risto Sulkava, puheenjohtaja, puhelin 050 560 2113, risto.sulkava@sll.fi |