Monen uhanalaisen lajin tilanne kohentuu talousmetsissä - uusi opas antaa ohjeita lajiesiintymien turvaamiseen

Talousmetsien luonnonhoito on parantanut useiden uhanalaisten lajien tilaa talousmetsissä. Uhanalaisia lajeja on metsissä kuitenkin yhä yli 800, joten tehtävää monimuotoisuuden edistämiseksi riittää edelleen. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on tuottanut metsä- ja ympäristöammattilaisille oppaan, joka kertoo lajien monimuotoisuuden tilanteesta sekä keinoista, joilla metsää voi kasvattaa lajistoltaan rikkaana elinympäristönä.

Talousmetsien luonnonhoidon menetelmät, esimerkiksi säästöpuiden jättäminen hakkuualueille, ovat alkaneet tuottaa toivottua tulosta. Joulukuussa 2010 ilmestyneessä lajien uhanalaisuuden arvioinnissa todettiin, että osalla ennen uhanalaiseksi arvioiduista lajeista menee nykyään paremmin ja useita lajeja on poistettu punaiselta listalta, sillä ne eivät enää ole vaarassa hävitä Suomen luonnosta. Nämä lajit ovat pääasiassa hyönteisiä, jotka pystyvät reagoimaan muutoksiin nopeasti. Monilla muilla lajeilla vaikutukset tulevat näkyviin paljon hitaammin.

Suomen metsät ovat yhteensä yli 20 000 erilaisen lajin elinympäristö. Metsät ovat kuitenkin edelleen 814 uhanalaisen ja 776 silmälläpidettävän lajin ensisijainen elinympäristö. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä. Lajien monimuotoisuuden säilymistä metsissä voidaan tukea useilla toimenpiteillä.

Uusi opas tuo tutkimustietoa käytäntöön

Tapio on julkaissut oppaan, jossa kerrotaan uhanalaisten lajien turvaamisesta metsätaloudessa. Tietoa lajien uhanalaistumisen syistä on hyödynnetty talousmetsien käsittelyssä 1990-luvulta asti. Lajeja suojellaan puuntuotannon rinnalla säilyttämällä ja hoitamalla uhanalaisten lajien tarvitsemia elinympäristöjä, esimerkiksi reheviä lehtolaikkuja. Talousmetsissä säilyy yleisesti myös uhanalaisille lajeille tärkeitä rakennepiirteitä, esimerkiksi järeitä ja lahoavia haapoja.

- Uutena keinona uhanalaisten lajien suojelussa Metsätalous ja uhanalaiset lajit -opas esittelee toimintamallin tilanteisiin, jossa suunnitellut metsätaloustoimet osuvat ennalta tiedossa olevaan uhanalaisen lajin esiintymään, kertoo oppaan valmistelusta vastannut luonnonhoidon ekologian asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta.

Uhanalaistiedon jakaminen tuo tuloksia

Useat metsätalouden toimijat ovat hankkineet uhanalaisten lajien esiintymätietoa omiin järjestelmiinsä. Tietoa luovuttaa Suomen ympäristökeskus. Toimintamalli kertoo, kuinka tätä tietoa voi hyödyntää lajiesiintymän turvaamiseen hakkuun suunnittelussa tai metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman toteuttamisessa. Lajien esiintymätiedon huomioon ottaminen on useimmissa tapauksissa metsänomistajalle vapaaehtoista. Metsänomistajan tai hakkuuoikeuden haltijan toimintaa uhanalaisen lajin esiintymispaikalla säätelee jossain tapauksissa laki. Luonnonsuojelulaki velvoittaa turvaamaan joidenkin lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä erityisesti suojeltavien lajien rajatut esiintymispaikat.

Saaristo ja oppaan kirjoittamiseen osallistunut Suomen ympäristökeskuksen tutkija Ilpo Mannerkoski toteavat yhdessä, että metsätalouden rinnalle tarvitaan tehokasta ja vaikuttavaa luonnonhoitoa.

- Uhanalaisten lajien esiintymätiedon avulla voidaan esimerkiksi säästöpuuryhmiä tai muuta luonnonhoitoa kohdentaa siten, että siitä on mahdollisimman paljon apua nykyisten lajiesiintymien säilymiselle. Samalla luodaan edellytyksiä lajien yksilöiden leviämiselle uusiin luonnonhoidon tuloksena syntyviin elinympäristöihin.

Lisätietoa:
Luonnonhoidon ekologian asiantuntija Lauri Saaristo, Tapio, puh. 020 772 9076
Vanhempi tutkija Ilpo Mannerkoski, SYKE, 0400 148 684
Biologi Heidi Kaipiainen-Väre, SYKE, 0400 148 675