Luontoarvojen turvaaminen ja vesiensuojelu olennaista suo- ja turvestrategiassa17.02.2011 8.32
Asteikon vaikutukset näkyvät nopeasti maanhankinnassa ja alueidenkäytön suunnittelussa, jos kaikki osapuolet ottavat sen käyttöönsä. Välineenä se on myös kustannustehokas. Työtä soiden suojelemiseksi on tehty jo 1960-luvulta alkaen. Ensi vaiheessa turvattiin huomattava määrä arvokkaita valtion soita, minkä jälkeen suojeltujen soiden verkostoa on laajennettu muun muassa suojelu- ja erämaa-alueilla. Näin on pystytty suojelemaan edustavia ja laajoja suoalueita, jotka muodostavat myös kansainvälisessä mittapuussa erittäin merkittäviä kokonaisuuksia. Strategiassa ehdotetaan, että arvokkaimmat luonnontilaiset suot suojellaan pysyvästi laatimalla uusi luonnonsuojeluohjelma. Ohjelma edellyttää luonnonsuojelulain mukaista valmistelua sekä suojelutoimien rahoituksen varmistamista. ”Suoluonnon suojelussa on jo tehty paljon, mutta on selvää, että töitä riittää myös jatkossa. Avainasemassa on nyt se, että kaikki sitoutuvat noudattamaan linjauksia ja ovat valmiita joustamaan omista lähtökohdistaan. Pidän tärkeänä, että seuraavassa hallitusohjelmassa otettaisiin kantaa luonnonsuojeluohjelmaan. Näin varmistettaisiin edellytykset tehdä töitä arvokkaan suoluonnon suojelemiseksi”, ympäristöministeri Paula Lehtomäki korostaa. Kaavoitus ja vesienhoidon suunnittelu tärkeitä työkalujaKäytössä on jo nyt useita keinoja, joilla suoluontoa voidaan turvata. Turpeenottoa ohjataan nykyisin jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Puustoisten soiden turvaamista edistetään metsien monimuotoisuusohjelma METSOlla. Ympäristöministeriö ja Vapo Oy selvittävät lisäksi parhaillaan mahdollisuuksia vaihtaa turvetuotantoon varattuja arvokkaita luonnontilaisia soita valtion maihin. Ympäristönsuojelulaki edellyttää käyttämään turvetuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tämä tarkoittaa muun muassa lietteenpidättimien ja laskeutusaltaiden käyttöä. Kun turvetuotannon ympäristölupia tarkistetaan, vesiensuojelua tehostetaan yleensä myös pintavalutuskentällä. Muita keinoja ovat virtaaman säätö, kasvillisuuskentät, kosteikot tai näiden yhdistelmä. Vesien tilaa on tarkoitus parantaa myös laajana yhteistyönä toteutettavalla TASO-hankkeella, jonka tavoitteena on etsiä uusia tapoja vähentää turvetuotannon vesistöhaittoja. On tärkeää, että uusi turvetuotanto ohjataan alueille, joilla se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa pinta- ja pohjavesille sekä luonnon monimuotoisuudelle. Strategian linjaus tuoda lupamenettelyn piiriin myös alle 10 hehtaarin turvetuotantohankkeet edistää osaltaan vesiensuojelua. ”Olemme ottaneet monta askelta oikeaan suuntaan. Seuraavaksi olisi tärkeää saada TASO-hanke liikkeelle mahdollisimman pian. On ensisijaista, että strategia siirtyy viipymättä paperilta käytäntöön. Uhanalainen suoluonto tarvitsee kaikkien yhteistä panosta”, ministeri Lehtomäki painottaa. Lisätietoja: Luonnonsuojeluvalvoja Pekka Salminen, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, Erityisasiantuntija Leena-Marja Kauranne, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, Ympäristöneuvos Harri Pitkäranta, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, |
