Poliitikoilla ei välttämättä ole ylimaallista kykyä nähdä, mitkä ovat tulevaisuuden teknologioita tai menestysaloja.”
Hallitus on määritellyt ohjelmassaan strategisiksi tavoitteikseen terveyden ja hyvinvoinnin; työllisyyden ja kilpailukyvyn; koulutuksen ja osaamisen; biotalouden ja puhtaat teknologiat sekä toimintatapojen muuttamisen esimerkiksi digitaalisuutta edistämällä ja sääntelyä purkamalla. Viiden päätavoitteen alla on kaikkiaan 27 kärkihanketta. Tarkoitus on seuraavien kolmen vuoden aikana investoida noin miljardi euroa näiden hankkeiden toteutukseen.
Hallitus ei voi rahoittaa kärkihankkeita velkarahalla, sillä EU syynää tarkkaan Suomen alijäämiä. Kärkihankkeet onkin määrä rahoittaa valtion omaisuustuloista. Valtion omistajaohjaukselle se asettaa kovat vaatimukset. Hallitus odottaa valtionyhtiöiltä ensi vuonna peräti kahden miljardin euron osinko- ja myyntituloja. Osa rahoituksesta järjestyy Pisararadan rahoituksen purkamisella.
Eduskunnassa on luvassa värikäs keskustelu, sillä kärkihankkeita on kritisoitu voimakkaasti eri suunnilta. Opposition kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd) leimasi kärkihankkeet jo blogissaan silmänkääntötempuiksi (1.9.).
Ristiriitaa on nähty muun muassa hallituksen strategiassa tehdä Suomesta koulutuksen, osaamisen ja oppimisen kärkimaa. Samalla hallitus leikkaa rajusti koulutusmenoja. Kaikki eivät usko, että esimerkiksi satsaukset digitaalisiin oppimisympäristöihin parantaisivat oppimistuloksia.
Biotalouden ja puhtaan teknologian hankkeet kuulostavat puolestaan vähän liiankin tutuilta. Huomattava osa biotalouden määrärahoista menee käytännössä maatalouden tukemiseen. Lisäksi hallitus aikoo muun muassa saada puun liikkeelle ja varmistaa näin osaltaan uusien biojalostamoiden raaka-aineen saannin. Puun käyttö hakkeena tai sellun raaka-aineena ei ole sellaista korkean jalostusasteen tuotantoa, jonka varaan Suomi voisi tulevaisuuttaan rakentaa.
Taloustutkijat ovat kritisoineet sitä, että hallitus ylipäätään määrittelee tarkasti alat, joita se aikoo edistää. Poliitikoilla ei välttämättä ole ylimaallista kykyä nähdä, mitkä ovat tulevaisuuden teknologioita tai menestysaloja. Julkisin varoin kannattaisi tukea tutkimusta ja tuotekehitystä laajasti. Kilpailu globaaleilla markkinoilla kyllä valitsee parhaat innovaatiot ja voittajat.
Hallituksen kärkihankkeiden tarkoitus on hyvä: talouskasvun ja työpaikkojen luominen. Rakenteelliset muutokset eivät kuitenkaan aina vaadi rahallista panostusta. Kärkihankkeet menevät metsään, jos niillä pönkitetään vain vanhoja rakenteita ja hidastetaan uusien innovaatioiden markkinoilletuloa.