Merenkurkulla on suuri vastuu saaristolinnuston suojelussa31.10.2010 4.32
Metsähallitus on viimeisen vuosikymmenen aikana edistänyt Merenkurkun saaristolinnuston suojelua eri tavoin. Laajoja linnustoselvityksiä on tehty sekä pienpetoja vähennetty yhteistyössä metsästäjien kanssa. Alueen hoidon ja käytön ratkaisuissa luonnonsuojelun tarpeet on pyritty sovittamaan yhteen alueen muun käytön kuten kesämökkeilyn, kalastuksen ja metsästyksen kanssa, unohtamatta myöskään kulttuuriperinnön suojelua. Tällä hetkellä työn alla on Merenkurkun ulkosaariston hoito- ja käyttösuunnitelma, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Merenkurkulla on Itämeren mittakaavassa suuri vastuu usean saaristolintulajin suojelusta. Merenkurkun saaristossa Vaasan edustalla on noin 6 500 saarta, joista tärkeitä lintuluotoja on pari sataa. Alueella pesii noin eri 80 lintulajia – vuosittain yhteensä arviolta jopa 85 000 paria. Joka vuosi miljoonia lintuja muuttaa Merenkurkun kautta ja saariston suojaiset lahdet ovat tärkeitä levähdysalueita. Etenkin syysmuutolla häiriöttömät levähdysalueet ovat linnuille elintärkeitä. Merenkurkulla on myös poikkeuksellisen monipuolinen ja mielenkiintoinen kulttuuriperintö, jota tulee vaalia. Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut hallinnoi valtion omistuksessa olevia yleisiä vesialueita sekä luonnonsuojelutarkoituksiin varattuja alueita. Merenkurkussa hallinnoitavaa on 40 000 hehtaaria vesi-alueita sekä 2 600 hehtaaria maa-alueita. Tekeillä olevaan Merenkurkun ulkosaariston hoito- ja käyttösuunnitelmaan sisältyvät Norrskäretin saariryhmä, Utgrynnan–Storkallan sekä Medelkallan–Snipansgrundetin hylkeidensuojelualue. Suunnittelualue on kokonaan valtion omistuksessa. Alue tarjoaa ainutlaatuisen rikkaan pesimäpaikan monipuoliselle saaristolinnustolle. Pesimä- ja muuttolinnusto käsittää noin 60–70 uhanalaista lintulajia. Saarten vähäiseen pinta-alaan, 130 ha, nähden lintumäärät ovat huikeita – jopa noin 6000 paria. Saarilta löytyy kalastajatukikohtia, luotsiasema, kaksi majakkaa ja runsaasti muinaisjäännöksiä. Ihmistoiminta on ollut vilkasta. Alueella on kalastettu, metsästetty ja pidetty laiduneläimiä. Vaikka ihmistoiminta on entisajoista vähentynyt, aluetta käytetään edelleen perinteisesti. Puolenkymmentä ammattikalastajaa kalastaa alueella ja siellä myös metsästetään. Entisiä kalamajoja on yhä enemmän kunnostettu perinteisellä tavalla kesämökeiksi, mikä ylläpitää rakennusperintöä ja -maisemaa. Hoito- ja käyttösuunnitelman keskeisemmät tavoitteet ovat suojella linnustoa ja turvata saaristolaiskulttuurin säilymisen edellytykset. Suunnitelmassa on lukuisia toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään tavoitteiden toteuttamista; esimerkiksi kävijöiden ohjaaminen opastein ja liikkumisrajoituksin sekä kalastus- ja metsästysperinteiden jatkaminen. Hoito- ja käyttösuunnitelman tiedotustilaisuus tiistaina 2.11. Metsähallitus järjestää tiedotustilaisuuden suunnitelman sisällöstä tiistaina 2.11.2010 klo 17.00 Raippaluodossa Södra Vallgrundin nuorisotalossa. Tervetuloa keskustelemaan! |