Kaikki ei mene Suomessa päin honkia, kuten uutisensa lukeva voisi yt- ja kestävyysvaje-otsikoista helposti päätellä. Kuluneen viikon hyviin uutisiin kuuluu tiistaina elinkeinoministeri Olli Rehnille (kesk.) esitelty Metsäalan strategisen ohjelman loppuraportti. Se kertoo ripeästä kehityksestä liki koko metsäbiotaloussektorilla. Metsäbiotalous on vaikeiden aikojen jälkeen nousemassa jälleen yhdeksi Suomen tukipilareiksi. 2000-luvun alkuvuosina Suomi eli kännyköistä ja itc:stä, nyt alkaa näyttää siltä, että vanha sanonta voidaan ottaa taas käyttöön: Suomi elää metsästä.METSÄALAN strateginen ohjelma eli MSO polkaistiin käyntiin 2011 yhtenä pääministeri Kataisen (kok.) hallituksen kärkihankkeena. Tuolloin metsäteollisuuden kilpailukyky ja kannattavuus oli huono eikä vienti vetänyt kuten ennen. Nyt alalle on syntymässä uutta liiketoimintaa ja vienti kasvaa. Etenkin metsäpohjaisten biopolttoaineiden markkinat ovat globaalit ja loputtoman janoiset.
Loppuraportin mukaan MSO:n tavoitteet ovat toteutuneen melko hyvin. Kotimaisen aines- ja energiapuun käyttö on noussut tavoitellulle ennätystasolle 65 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Puukerrostalojen markkinaosuus on viidessä vuodessa noussut liki nollasta tavoiteltuun 10 prosenttiin tänä vuonna. Metsäteollisuuden viennin arvo on noussut 11,2 miljardiin – tavoite oli 13 miljardia, eli siihen ei aivan päästy.
YKSI ohjelman tavoite oli tukea uusien puupohjaisten tuotteiden esiinmarssia. Näitä ovat erilaiset liikennepolttoaineet, bioöljy ja biokaasu, liukosellu, mikrofibrisellu ja erilaiset puukomposiitit sekä rakennusmateriaalit. Nyt näiden markkinat ovat satojen miljoonien arvoiset ja kasvun varaa on valtavasti. Tavoitteena oli nostaa liikevaihto miljardiin, joten tässäkin on vielä työtä jäljellä.
Uusia investointeja metsäbioalalla on työn alla 3,5 miljardia, suurimpina Metsä Groupin 1,1 miljardin biotuotetehdas Äänekoskella ja Finnpulpin 1,4 miljardin sellutehdas Kuopiossa. Uusimpia valmistuneita investointeja ovat muun muassa UPM:n uusiutuvaa liikennepolttoainetta valmistava tehdas Lappeenrannassa, Fortumin bioöljylaitos Joensuussa ja Metsä Groupin biokaasulaitos Joutsenossa. Neste Oilin Porvoon NEXBTL-biodieseltehdas on niin ikään huomattava biomassaa käyttävä biojalostamo.
VIENTITEOLLISUUDEN lisäksi Suomessa on määrätietoisesti panostettu bioenergiaan toistakymmentä vuotta. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa on kasvanut noin 12 miljoonasta 19 miljoonaan kuutiometriin. Tämä on kestävää toimintaa ilmastonkin puolesta.
Kaikkeen tähän tarvitaan rutkasti puuta. WWF:n raportin mukaan metsäluonnon monimuotoisuus on mahdollista säilyttää nykyisilläkin hakkuumäärillä – mutta vain, jos metsiemme hoito toteutetaan viisaasti.