Retkelle kulttuuriperintökohteisiin Suomen luonnon päivänä

Suomen luonnon päivän kunniaksi Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoijat opastavat metsiin kadonneille retkikohteille. Kohteita on niin umpimetsässä kulkijoille kuin polkua pitkin tallaaville, osaan kohteista pääsee myös autolla. Kohteita on ympäri Suomen, tutustu ja valitse omasi:

http://kulttuuriperintoinventointi.blogspot.
fi/2015/08/esihistoriallisista-jaakaapeista.html

Metsä muistaa meidät - Suomessa on aina eletty luonnossa ja luonnosta

Luonto on vahvasti läsnä ihmisten elämässä ja luontoa on hyödynnetty aina. Se on tarjonnut elannon, kotipaikan ja tarpeen vaatiessa myös piilo- ja turvapaikan. Luonnosta on saatu ruokaa ja lääkkeitä, mutta se on ollut myös arvaamaton ja vaarallinen, jonka takia sitä on kunnioitettu ja palvottu. Metsien kätköistä löytyvä kulttuuriperintömme tarjoaa Suomen luonnon päivänä monta syytä juhlaan.

Metsähallituksen monikäyttömetsien kulttuuriperintöinventoinnissa kartoitetut tuhannet muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohteet kertovat ihmisen ja luonnon välisestä vahvasta siteestä ja luonnon hyödyntämisestä.

Jo Suomen varhaisimmat asukkaat ovat kulkeneet metsän ja veden antimien perässä aina Pohjanmaalle ja Tunturi-Lappiin saakka. Kivikautisilta asuinpaikoilta inventoinneissa löydetyt kiviesineiden teossa syntyneet kvartsi-iskokset ovat hyvä esimerkki luonnosta löytyvien materiaalien hyödyntämisestä. Myös nykypäiviin säilyneet pyyntikuopparivistöt ja liistekatiskojen jäänteet valottavat ihmisten elämää luonnossa ja luonnosta.

Metsästyksen ja kalastuksen lisäksi luonto ja metsät ovat tarjonneet mahdollisuuden uusille elinkeinoille ja elintason parantamiselle. Vaaroille on raivattu kaskipeltoja, joista metsissä on muistona peltoröykkiökasojen reunustamia reheviä aukeita. Rakennusten jäännösten lisäksi asutus on jättänyt jälkeensä merkkejä kasvillisuuteen. Metsän keskellä voi kasvaa pihlajia, vadelma- ja marjapensaita sekä erilaisia kukkia, kuten ruusuja ja liljoja.

Luonnosta on peräisin myös Suomen ensimmäinen vientituote: terva. Tervanpolton kultakausi 1800-luvulla näkyy Pohjanmaan ja Kainuun metsissä tuhansina tervahautoina ja satoina pieninä tervapirtteinä. Myös rautateollisuus tarvitsi 1800-luvulla metsistä saatavaa hiiltä ja vanhoja rautaruukkeja ympäröivät edelleen hiilimiilut ja miilunpolttajien majat. Metsistä saatiin myös tärpätin raaka-aineena käytettävää pihkaa ja tärpättitehtaan jäännöksiä on inventoinnissa dokumentoitu useita.

Luonto ei ole kuitenkaan aina tarjonnut ihmiselle pelkkää hyvää, vaan se on ollut arvaamaton ja pelottavakin. Halla on voinut viedä sadon ja järvi tai kaatuva puu talon isännän tai metsässä kulkijan. Inventoinnissa kartoitetut vainajien muistoksi tehdyt karsikkopuut ja hautasaaret kertovat tästä elämän toisesta puolesta. Luontoa on sen voimallisuuden vuoksi palvottu ja luonnon henkiä lepytelty pyhissä paikoissa, joita edelleen löytyy metsän kätköistä.

Vaikka luonto ja metsä ottavat lopulta omansa, on valtion monikäyttömetsistä kartoitettu kulttuuriperintömme turvassa. Kohteita on tämän vuoden lopussa päättyvässä KMO-kulttuuriperintöinventointiprojektissa kartoitettu koko maasta yli 10 000. Viimeiset inventoinnit on tehty tänä kesänä Itä-Suomen, Kainuun ja Lapin alueilla.

Lisätietoja:
Metsähallitus, erikoissuunnittelija Hanna Kelola-Mäkeläinen, p. 040 158 9758, hanna.kelola-makelainen(at)metsa.fi

http://www.metsa.fi/metsiinkadonneet

- See more at: http://www.metsa.fi/-/retkelle-kulttuuriperintokohteisiin-suomen-luonnon-paivana#sthash.HiHFxvmA.dpuf