Pohjoismaiden uhanalaisimmalle linnulle ennätysmäärä poikasia26.08.2015 18.50
Kiljuhanhella, Pohjoismaiden uhanalaisimmalla linnulla, on ollut ennätyksellisen hyvä pesintäkesä. Poikasia on havaittu tänä vuonna 70. Poikasia on laskettu syksyisin vuodesta 1994 lähtien, ja tämän vuoden luku on seurantahistorian suurin. ”Viime sunnuntaina Pohjois-Norjan Porsanginvuonolla havaittiin riemastuttava 126 kiljuhanhen parvi, joista 70 oli tämän kesän poikasia. Poikaset ovat elintärkeä lisä Pohjolan kiljuhanhikantaan, joka horjuu pienuutensa takia edelleen sukupuuton partaalla”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo. Norjan, Suomen ja Ruotsin yhteinen kiljuhanhikanta romahti 1900-luvun aikana tuhansista pesivistä pareista noin kahteenkymmeneen pariin. ”Pohjoismainen kanta on kuitenkin viime vuosina osoittanut varovaisia elpymisen merkkejä. Tämän vuoden poikasmäärä antaa uutta toivoa WWF:n 30 vuotta sitten Suomessa aloittamalle pelastustyölle. Tänä aikana olemme muun muassa osallistuneet useisiin EU:n LIFE-hankkeisiin, selvittäneet ja suojelleet lajille tärkeitä paikkoja muuttomatkojen varsilla, kouluttaneet ihmisiä kiljuhanhen suojeluun ja torjuneet lajiin kohdistuvaa metsästystä”, Tolvanen sanoo. Edellinen hyvä kiljuhanhien pesintäkesä oli sopuli- ja myyrähuipun aikaan vuonna 2011, jolloin havaittiin 45 poikasta. Sitä enemmän poikasia on havaittu vain vuonna 1995, jolloin nähtiin 68 poikasta. Kannan oltua aallonpohjassa kymmenisen vuotta sitten havaittiin alle 20 poikasta vuodessa. ”Hyvää pesintätulosta osattiin ennakoida, koska myyriä on tänä kesänä ollut tunturialueilla runsaasti, ja silloin ketut ja muut nisäkäspedot keskittävät saalistuksensa lintujen pesien sijaan jyrsijöihin”, Tolvanen sanoo. Kiljuhanhi on tuoreen uhanalaisuusarvioinnin mukaan koko EU:ssa äärimmäisen uhanalainen. Suurimmat uhat lajille ovat metsästys, elinympäristöjen häviäminen ja häirintä. WWF kehottaa hanhien metsästäjiä erityiseen varovaisuuteen, ettei syysmuutolla olevia korvaamattoman arvokkaita kiljuhanhia joudu tahattomasti ammutuksi. ”Vaikka kiljuhanhi on rauhoitettu, niitä joutuu metsästyssaaliiksi, koska laji on metsästystilanteessa lähes mahdoton luotettavasti erottaa monissa EU-maissa riistalintuihin kuuluvasta tundrahanhesta”, Tolvanen sanoo. Pohjolan luonnonvaraisten kiljuhanhien ainoat tunnetut pesimäpaikat sijaitsevat Pohjois-Norjassa, ja poikueet emoineen kerääntyvät elokuun lopussa Porsanginvuonolle valmistautumaan syysmuutolle. Ne aloittavat syysmuuttonsa Pohjois-Norjasta syyskuun alkupäiviin mennessä. Lisätietoja: Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF, 0400 168939 |
