Lukessa kehitetään männyn lahonkestävyyden mittausmenetelmää

Männyn sydänpuussa on hyödyllisiä uuteaineita, stilbeenejä, jotka tekevät sydänpuusta luontaisesti lahonkestävän materiaalin. Uuteainepitoisuuksissa on kuitenkin suuria eroja puuyksilöiden välillä, mikä vaikuttaa sydänpuun käyttöominaisuuksiin.

(kuva: Alimpana on männystä otettu kairanlastu normaalivalossa ja ylempänä näkyy UV-valon herättämä fluoresenssi lastussa ja puukiekossa. Kuva: Kean-Jin Lim.)

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) kehitetään menetelmää, jonka avulla uuteainepitoisuuksia voidaan mitata luotettavasti. Tarkkaa mittausmenetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun valitaan laadukasta metsänviljelyaineistoa tai kestäviä rakennusmateriaaleja eri käyttötarkoituksiin.

Uuteainepitoisuus todennetaan valaisemalla puuainesta UV-valolla. Mitä enemmän puussa on uuteaineita, sitä kirkkaamman sinisenä se hehkuu, fluoresoi. Stilbeenien fluorenssi-ilmiöön perustuvaa mittausteknologiaa kehitetään kaksivuotisessa Tuikepuu-projektissa (2015–2016).

"Kyllä" lahonkestävää sydänpuuta tuottaville metsille ja luomukestopuulle

”Stilbeenirikkaan männyn sydänpuun käytön lisääminen lahonkestoa vaativissa olosuhteissa vähentäisi kyllästysaineiden käyttöä kohteissa, joissa riittää puun luontainen kestävyys. Uuteaineita mittaavaa laitteistoa voidaan käyttää myös kestävää metsänviljelyaineistoa tuottavien siemenviljelyspuiden valinnassa. Näin pystytään lisäämään hyvälaatuista sydänpuuta tuottavien puiden määrää tulevaisuuden viljelymänniköissä”, toteaa Luken tutkija Anni Harju.

Mittauslaitteiston rakentamiseen ja mittausmenetelmän kehittämiseen osallistuvia asiantuntijoita työskentelee Luken Punkaharjun, Joensuun ja Vantaan toimipaikoissa sekä Savonlinnassa sijaitsevien Mikkelin ammattikorkeakoulun Elektroniikan 3K-tehtaassa ja Kuitulaboratoriossa. Yhteistyöverkostolla edistetään maakunnan tavoitteiden mukaisesti metsäbiotalouden innovaatioympäristön ja tutkimusinfrastruktuurin juurruttamista Etelä-Savoon.

Projektin rahoituksesta Etelä-Savon maakuntaliiton osuus on 70 %, Savonlinnan kaupungin/Punkaharjun aluejohtokunnan osuus 5 %, Savonlinnan yrityspalvelut Oy:n 5 % ja Luken 20 %. Maakuntaliiton kautta tuleva rahoitus on Euroopan aluekehitysrahaston myöntämää tukea.