Uusiutuvasta energiasta (115 TWh) runsaasti yli puolet valmistetaan erilaista uusiutuvista biomassoista. Uusiutuvan osuus on mahdollista kuitenkin jo 2020- luvun kuluessa nostaa reippaasti yli 50 %:n. Samalla energiaomavaraisuus, ilman ydinvoimaa lähemmäs ja turve mukaan laskien nousisi lähemmäs 60 %:a.
Hyppy noihin lukemiin edellyttäisi uusiutuvan energian määrän lisäämistä noin 45 TWh:lla yli miljoonan ihmisen vuodessa kuluttaman sähkön ja lämmön määrällä. Tässä haasteessa biomassat ovat avainasemassa.
Puun ja maatalousbiomassojen osuutta energian tuotannossa voidaan tehokkain toimin lisätä vuoteen 2030 mennessä noin 25–30 TWh:lla. Tämä on vajaat 10 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta tarkoittaen noin 700 000 asukkaan vuodessa käyttämän sähkön ja lämmön määrää.
Puulla ja maatalousbiomassoilla Sipilän hallitusohjelmassa luvataankin korvata hiilen alasajo. Bioenergian suosimisessa kysymys on samalla päästöjen vähentämisestä ja energiaomavaraisuuden eli kotimaisuuden merkittävästä nostamisesta.
Bioraaka-aineista on perinteisesti valmistettu sähköä ja lämpöä. Lämmön kysynnän lisääminen on kuitenkin rajallista. Eikä lauhdesähköä, jossa lämpö heitetään hukkaan, kannata biomassoista juurikaan tehdä.
Bioraaka-aineiden suuret mahdollisuudet liittyvät nimenomaan nestemäisten ja kaasumuodossa olevien liikenteen ja työkoneiden polttoaineiden tuotantoon. Niillä voidaan korvata yhä suurempi määrä fossiilista öljyä.
Jo nyt laki edellyttää, että vuoteen 2020 mennessä jakelussa olevassa liikenteen polttoaineessa uusiutuvan osuuden on oltava 20 %. Tämä vuonna velvoite on 8 %. Jakelussa olevassa se on jo tänään 13 %.
2020-luvun kuluessa liikenteen ja työkoneiden käyttämässä polttoaineessa biokaasun ja bioöljyn osuus voidaan nostaa aina 40 %:iin. Sipilän hallituksen tuleekin ohjelmansa mukaisesti tuoda mahdollisimman nopeasti eduskuntaan lakiesitys, jolla liikenteen ja työkoneiden käyttämässä polttoaineessa uusiutuvan biokaasun tai bioöljyn osuus nostetaan vähintään 40%:iin.
Liikenteen ja työkoneiden uusiutuvan polttoaineen osuuden nostaminen yli 40 %:n tarkoittaa noin 2 miljoonan tonnin kysyntää fossiilista öljyä korvaavalle bioöljylle ja/tai –kaasulle. Lämmityksessä voidaan siirtyä kokonaan uusiutuviin ja päästöttömiin vaihtoehtoihin 2020-luvulla.
Nestemäisten biopolttoaineiden tuotantokapasiteetti lienee Suomessa tänään vajaat miljoonaa tonnia vuodessa. Biokaasun ei vielä mainittava. Mikäli sanotut tavoitteet tyydytettäisiin kotimaisella tarjonnalla, tulisi bioöljy/biokaasu-kapasiteetin nousta 2–3-kertaiseksi runsaassa vuosikymmenessä.
Kotimaisen uusiutuvan polttoaineen muuttaminen liikenteen ja työkoneiden polttoaineena 40 %:iin tarkoittaa kauppataseen miljardimittaista kohentumista, työtä tuhansille ja alan teknologian viennin lisääntymistä.
Mauri Pekkarinen
kansanedustaja (kesk.)
keskustan energiaverkon pj.
Jyväskylä