Kantokäsittelyn hinta on eri asia kuin valtion tuki

Koneyrittäjät vaativat muutosta puunkorjuun kantokäsittelyn hinnoitteluun. Työn hinta ei ole sama kuin valtion maksama tuki. Silti Koneyrittäjien asiakkaat eivät suostu maksamaan kantokäsittelytyöstä käypää hintaa vaan maksavat työstä ainoastaan valtion antaman tuen verran.

Valtion tuki muuttui hehtaaripohjaiseksi ja asiakkaat muuttavat nyt samaan tapaan myös työn hinnoittelua entisestä kuutiopohjaisesta hehtaaripohjaiseksi. Kantokäsittelyllä estetään puun lahoamista aiheuttavan juurikäävän leviämistä.

Metsänomistajat ovat sitoutuneet PEFC-metsäsertifioinnin mukaisesti siihen, että männyn ja kuusen juurikäävän leviämistä torjutaan toukokuun alun ja lokakuun lopulla tehtävissä hakkuissa riskialueilla. Riskialue on suunnilleen Pohjois-Pohjanmaan etelärajasta etelään ulottuva alue. Koneyrittäjillä on kantokäsittelyn vaatima osaaminen ja laitteet. He hankkivat aineet ja tekevät levitystyön hakkuun yhteydessä.

Valtio tukee kantokäsittelytyötä yksityismetsissä. Kemera-lain uudistuksen myötä tuen rakenne muuttui kuutiopohjaisesta hehtaaripohjaiseksi. Aiemmin tuki kattoi ainekustannukset kokonaan ja työstä 0,22 euroa puukuutiometriä kohden avohakkuulla ja 0,44 euroa harvennushakkuulla. Muutoksen jälkeen tuki on 70 euroa hehtaarilta eikä aineiden ja työn osuutta enää erotella.

Kantokäsittelyä on tehty vuodesta 2000 lähtien. Käytännössä koneyritykset ovat vastanneet työn tekemisestä ja ne ovat sopineet puunkorjuupalveluita ostavien kanssa kantokäsittelystä ja sen hinnoittelusta. Hinnoittelussa asiakkaat ovat käytännössä sanelleet hinnat eivätkä ole kantokäsittelyn historian aikana suostuneet maksamaan kantokäsittelytyöstä kuin valtion antaman tuen verran. Nyt tuen rakenteen muututtua useat koneyrittäjien asiakkaat ovat ilmoittaneet, että jatkossa he maksavat kantokäsittelystä vain tukitasoa vastaavan 70 euroa hehtaarilta, mikä sisältää sekä työn että aineet.

Valtion maksaman tuen lähtökohtana kuitenkin on, että tuki kattaa vain osan työkustannuksista. Tämän tosiasian asiakkaat ovat unohtaneet.

Kantokäsittely aiheuttaa lisätyötä ja lisäkustannuksia koneyrityksissä normaaliin hakkuuseen verrattuna.  Tampereen ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä todettiin, että pelkästään kiinteät kulut olivat 0,31 €/m³. Sen päälle tulevat levitystyön muuttuvat kulut olivat keskimäärin 0,49 €/m³. Yhteensä suorat kustannukset itse työstä olivat siis keskimäärin 0,80 €/m³.  Ainekustannus tulee tämän päälle. Kantokäsittelyn tekeminen ja ainekulutus vaihtelevat muun muassa puuston koon mukaan sekä hakkuutavoittain. Kantokäsittelytyön hinnoittelu hehtaaripohjaisena ns. läpihinnoitteluna on ongelmallinen jo olosuhteiden suuren vaihtelun vuoksi.

- Yrittäjät ovat kritisoineet kantokäsittelyn hinnoittelua vuosien ajan ja epäoikeudenmukaisen hinnoittelun on vihdoin loputtava. Työn hinta ei ole sama kuin tuen suuruus eikä valtion tuki kata kantokäsittelystä syntyviä kustannuksia. Valtion tuella ja työn hinnoittelulla ei pitäisi olla oikeastaan mitään kytkentää, sanoo Karjalan Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Janne Tahvanainen.

- Yksittäinen koneyrittäjä asetetaan kohtuuttomaan tilanteeseen asiakastahon sanellessa kantokäsittelyn hinnan kaikille samaksi ja hinnan perusteet sellaisiksi, että ne eivät riittävästi huomioi erilaisia toimintaolosuhteita. Syntyy tilanteita, joissa yrittäjä joutuu tekemään kantokäsittelyn omaksi tappiokseen, Tahvanainen toteaa.