Suometsien hakkuut lisäävät vesistöjen tummumista

Monissa pohjoisen leveysasteen maissa, myös Suomessa, on havaittu vesistöjen värin tummuneen viimeisen parin vuosikymmenen aikana.

(metsäkone suolla, kuva: Erkki Oksanen / Luke)

Tummumisen taustalla on lisääntynyt liuenneen orgaanisen aineen huuhtoutuminen vesistöihin.

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tehtyjen uusimpien tutkimusten mukaan Suomessa voimakkaasti lisääntyvät suometsien hakkuut voivat voimistaa vesistöjen tummumista.

Suomessa ojitettiin soita metsätalouskäyttöön yli viisi miljoonaa hehtaaria pääosin 1960 –­­ 1980 -luvuilla. Suurin osa näiden soiden puustoista saavuttaa lähivuosikymmeninä uudistamisvaiheen. Suometsät uudistetaan nykyisin pääsääntöisesti avohakkuulla, maanmuokkauksella ja uuden puusukupolven istuttamisella. Samalla kunnostetaan ojastot ja näin laitetaan myös vesitalous kuntoon. Luonnonvarakeskuksen Metsät ja vesi -tutkimusohjelmassa on seurattu suometsien uudistamisen vesistövaikutuksia yhteensä 23 valuma-alueella Lapinjärvellä, Vilppulassa ja Sotkamossa.

Avohakkuu lisää orgaanisen aineen huuhtoutumista

Tutkimuksen mukaan suometsän avohakkuu lisää liuenneen orgaanisen aineen huuhtoumaa vesistöihin erityisesti kaikkein parhailta kasvupaikoilta eli viljavuudeltaan rehevistä kuusimetsistä. Neljän vuoden aikana hakkuu lisäsi huuhtoutumista keskimäärin 600 kiloa hehtaaria kohden eli 2 – 3 -kertaisesti hakkaamattomiin metsiin verrattuna.

– Suuri liuenneen orgaanisen aineen kuormitus itsessään ei ole ainoa ongelma vastaanottavassa vesistössä, vaan myös se, että hakatuilta kuusivaltaisilta soilta valuva vesi on väriltään poikkeavan tummaa, miltei mustaa. Lähes aina orgaanisen aineen mukana huuhtoutuu rautaa, mikä voimistaa veden väriä, tutkija Mika Nieminen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Kuormituksen torjuminen on vaikeaa

Lisääntynyt orgaanisen aineen huuhtoutuminen on ongelma myös siksi, että sen päätymistä vesistöön on vaikea torjua. Laskeutusaltaisiin ei hienojakoisia aineita, kuten liuennutta orgaanista ainetta pysähdy ja pintavalutuskentät eli vesiensuojelukosteikot pikemminkin tuottavat vesiin orgaanista ainetta kuin pidättävät sitä.

– Ainoa toistaiseksi tiedossa oleva keino hillitä tummumista avohakattujen alueiden alapuolisissa vesistöissä on pitää hakkuualat sen verran pieninä, että vedet laimentuvat muualta valuvien vesien kanssa. Tämä on tärkeää siksikin, että myös vesistöjä rehevöittävän typen huuhtoumat ovat huomattavan suuria ravinteikkailla kuusivaltaisilla hakkuualueilla, jopa 5 – 10 kertaa suurempia kuin keskimäärin kangasmaiden hakkuualoilla, Nieminen jatkaa.