Öljyn hinta ja hallituksen toimet leikkasivat rikkidirektiivin kustannuksia
27.05.2015 1.10
Rikkidirektiivistä aiheutuneet kustannukset yrityksille eivät alustavien tietojen mukaan kohonneet yhtä korkeiksi kuin aluksi pelättiin.
Tiedot ilmenevät 25.5.2015 julkaistusta työ- ja elinkeino- sekä liikenne- ja viestintäministeriön teettämästä rikkidirektiivin kustannusvaikutuksia arvioineesta selvityksestä. Rikkisääntely tuli voimaan 1.1.2015.
Absoluuttiset polttoainekustannukset Itämeren ja Pohjanmeren liikenteessä eivät selvityksen tekoaikana ole oleellisesti nousseet. Raskaan ja kevyen polttoaineen suhteellinen hintaero on tarkastelujaksona kuitenkin säilynyt samana. Tämä vaikuttaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn verrattuna niihin maihin, joilla ”rikkilisä” on pienempi.
Selvitysajankohdan mukaisilla polttoaineen hinnoilla vuotuiset suhteelliset lisäkustannukset elinkeinoelämälle ovat arviolta 300 miljoonaa euroa, josta metsäteollisuuden osuus on 65–90 miljoonaa euroa.
Laivat ovat yleisesti siirtyneet käyttämään vähärikkistä polttoainetta. Kuljetuskustannuksia alentaa kuitenkin merkittävästi se, että moneen kuljetuskapasiteetiltaan suureen laivaan on asennettu tai asennetaan rikkipesureita.
Suurin yksittäinen tekijä kustannusten pelättyä pienempään kasvuun on polttoöljyjen raju hinnan aleneminen, joka on muuttanut kustannuspainetta merkittävästi. Meridieselin hinta on keväällä 2015 samalla tasolla kuin raskaan polttoöljyn hinta vuonna 2014.
- Tilanne elää edelleen koko ajan ja on riippuvainen monista muuttujista. On muistettava, että rikkidirektiivin todellinen vaikutus tullee näkyviin myöhemmin, kun saadaan tarkempi kuva rikkisääntelyn vaikutuksesta muun muassa yritysten ja varustamojen pitkäaikaisiin rahtaussopimuksiin, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja liikenneministeri Paula Risikkototeavat.
Hallituksen toimet merkittäviä
Hallituksen toimet ovat vaikuttaneet merkittävästi kustannusten kasvun leikkautumiseen.
Panostukset ovat olleet mittavia. Näitä ovat mm. väylämaksun puolittaminen ja ratamaksun poisto vuosina 2015–2017, alusten ympäristöystävällisten investointien tuki, LNG-terminaalien investointiohjelma sekä useat muutokset lainsäädännössä, liikenneministeri Paula Risikko sanoo.
- Positiivista on, että rikkidirektiivi on käynnistänyt uutta kehitystyötä ja liiketoimintaa, johon yritykset ovat tarttuneet kiitettävästi. Uusilla ympäristöteknologian innovaatiolla on kysyntää globaalisti ja Suomella on tässä tärkeä rooli, ministeri Jan Vapaavuori toteaa.
Selvityksen ovat laatineet tutkimusasiantuntija Jenny Katila ja yksikön päällikkö Sari RepkaTurun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Braheasta. Työ toteutettiin nettikyselynä ja sitä täydentävinä haastatteluina.
Selvitys: http://www.utu.fi/fi/yksikot/mkk/
hankkeet/Sivut/Rikkis%C3%A4%C3%A4ntelyn-
kustannusvaikutukset-2015.aspx
Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Laura Manninen, 050 361 7511
liikenneministerin erityisavustaja Hanna Tapala, 041 544 9500
ylitarkastaja Janne Peltola, TEM, p. 029 506 4132
hallitusneuvos Lolan Eriksson, LVM, 0295 34 2493
tutkimusasiantuntija Jenny Katila, Turun yliopiston Brahea-keskus, p. 02 333 8102
yksikön päällikkö Sari Repka, Turun yliopiston Brahea-keskus, p. 02 333 8109
