Talouskasvun tueksi markkinaehtoista energiaa ja maltillisia energiaveroja

Tulevan hallituksen keskeisin tehtävä on luoda edellytyksiä kasvulle, työlle ja toimeentulolle. Tähän tarvitaan markkinaehtoista energiaa ja maltillisia energiaveroja, jotka tukevat elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kansalaisten ostovoimaa, Energiateollisuus ry:n (ET) puheenjohtaja Antti Vilkuna totesi ET:n Kevätseminaarissa torstaina 21.5. Lappeenrannassa. 

– Kohtuuhintainen energia edellyttää paitsi toimivia, kilpailtuja markkinoita ja kohtuullista energiaverotusta, myös sitä, että keskenään kilpailevat eri energialähteet ovat monipuolisesti käytettävissä. Sähköjärjestelmän toimivuuden kannalta tavoitteeksi pitäisi asettaa oman sähköntuotantokapasiteetin riittävyys huippukuorman aikaan. Energiainvestointeja voidaan vauhdittaa sujuvoittamalla kaavoitus-, lupa- ja valitusmenettelyjä, Antti Vilkuna korosti puheessaan.

Päästökaupan piirissä toimivien sähkön ja lämmön tuotannon asema on viime vuosina heikentynyt ankean talouskehityksen, massiivisen eurooppalaisen tukipolitiikan ja näistä johtuvien päästökauppajärjestelmän vinoutumien vuoksi.

– Toivomme tulevan hallituksen ajavan EU-politiikassaan aktiivisesti toimia, joilla päästöoikeushinnat ohjaisivat investointeja päästöttömään tuotantoon. Tämä olisi Suomen ja Euroopan edun mukaista. Normi-, vero- ja tukipolitiikkaa tulisi sen sijaan käyttää päästökaupan ulkopuolella, erityisesti liikenteessä ja kiinteistökohtaisessa lämmityksessä, ohjaamaan kohti päästöttömiä ja vähäpäästöisiä ratkaisuja.

Energiaomavaraisuuden lisääminen parantaisi merkittävästi kauppatasetta

Tulevan hallituksen yhtenä tavoitteena on biotalouden kehittäminen. Käytännössä se tarkoittaa, että panostetaan kotimaisiin energialähteisiin, ennen kaikkea puuhun ja turpeeseen. Tuloksena on energiaomavaraisuuden parantuminen, mitä edistävät myös panostukset vesi- ja tuulivoimaan sekä aurinkoenergiaan.

ET:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen pitää tavoitetta hyvänä. Hänestä on johdonmukaista, että hallitus linjaa energiapolitiikkaansa kotimaisuuden suuntaan, jota korostettiin myös viime vuonna työnsä päätökseen saaneen parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean (PEIKKO) loppuraportissa.

– Komitea otti vahvasti kantaa energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Kotimaiset energialähteet asetettiin fossiilisten tuontipolttoaineiden edelle, Naukkarinen muistuttaa.

Energiateollisuus tukee omavaraisuuden vahvistamista ja odottaa, että konkreettisia toimia tehdään niin kotimaisten polttoaineiden tarjonnan edistämiseksi kuin investointiedellytysten parantamiseksi.

Naukkarinen viittaa Suomen energian kauppataseeseen, joka on viime vuosina ollut runsaasta 5 miljardista lähes 8 miljardiin euroon miinuksella. Koko kauppataseen vaje on samaan aikaan ollut vajaasta 2 miljardista runsaaseen 3,5 miljardiin euroon.

– Mikäli energiataseemme olisi ollut 35 – 45 prosenttia vahvempi, olisi koko kauppataseemmekin ollut tasapainossa tai jopa plussalla.

Tuontienergian rahallisesta arvosta lähes 80 prosenttia on öljyä, kivihiilen osuus on vain 2 prosenttia. Vaikka merkittävä osa öljystä jalostetaan ja viedään ulkomaille, öljyn nettotuonninkin arvo on kivihiileen verrattuna noin 20-kertainen.

Naukkarisen mukaan öljyn tuonnin vähentäminen 5 prosentilla vastaisi kauppataseen kannalta samaa, kuin jos kivihiilen käytöstä luovuttaisiin kokonaan. Hänestä se olisi myös ilmastoystävällinen teko, sillä öljyn käytöstä aiheutuvat selvästi suurimmat hiilidioksidipäästöt Suomessa. 

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Antti Vilkuna; puh. 044 022 0919

Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen; puh. 050 60 772