Virolaiset kuusialkuperät sopivat Etelä-Suomeen

Virolaisia kuusialkuperiä voidaan käyttää metsänviljelyssä Etelä-Suomessa. Ne ovat nopeakasvuisia ja vastaavat elävyydeltään eteläsuomalaisesta metsikkösiemenestä kasvatettuja vertailualkuperiä.

Muista itäeurooppalaisista kuusialkuperistä käyttökelpoisimpia ovat länsivenäläiset Pihkovan ja Novgorodin alkuperät.

Tutkimuksessa selvitettiin kuusen itä- ja keskieurooppalaisten alkuperien menestymistä ja käyttömahdollisuuksia metsänviljelyssä Etelä-Suomessa. Tutkimuksen pääaineisto koostui 37 koeviljelyksestä, jotka sisälsivät 149 ulkomaista alkuperää 16 maantieteelliseltä alueelta Baltian maista, Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Puolasta sekä Keski-Euroopan vuoristoista. Koeviljelysten ikä oli mitattaessa 15–40 vuotta.

Virolaisia kuusialkuperiä voidaan tutkimuksen tulosten perusteella viljellä alueilla, joiden kasvukauden tehoisa lämpösumma on yli 1250 d.d. (degree days) eli muun muassa Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Siemen kannattaa hankkia mieluiten Viron sisämaasta. Saarenmaan ja Hiidenmaan sekä Viron länsirannikon alkuperiä on syytä välttää, koska näiden alueiden alkuperillä syyshallan- ja talvenkestävyys on heikompi kuin Viron sisämaan alkuperillä.

Viron alkuperät ovat vähintään yhtä nopeakasvuisia kuin eteläsuomalaiset metsikkösiemenestä kasvatetut vertailualkuperät. Myös elävyydeltään ne vastaavat vertailualkuperiä. Viron alkuperien etuna on lisäksi se, että niillä on vähemmän poikaoksia kuin kotimaisilla kuusilla. Poikaoksalla tarkoitetaan pystyoksaa, joka syntyy vahingoittuneesta pääversosta ranganvaihdon seurauksena.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä virolaisten kuusialkuperien sopivuudesta Suomen oloihin. Virolaisia kuusialkuperiä on käytetty metsänviljelyssä Salpausselän eteläpuolella jo vuosikymmenten ajan. Virolainen kuusen siemen on tällä alueella hyvä vaihtoehto silloin, kun kotimaista jalostettua siemenviljelyssiementä ei ole saatavissa.

Länsivenäläisiä Pihkovan ja Novgorodin alkuperiä voitaisiin käyttää Suomen etelärannikolla. Siemenen tuonti Venäjältä metsänviljelyä varten ei kuitenkaan ole nykyisin mahdollista, koska maa ei ole mukana OECD:n metsänviljelyaineiston kansainvälistä kauppaa koskevassa sertifiointijärjestelmässä.

Latvialaiset kuusialkuperät ovat kasvaneet hyvin etelärannikon kokeissa ja paikoin sisämaassakin, mutta niiden kasvatukseen liittyy kohonnut mustakorosairauden (Neonectria) riski. Myös Valko-Venäjän ja Koillis-Puolan kuusialkuperät ovat nopeakasvuisia, mutta mustakorosairauden yleisyyden vuoksi niitä ei voida suositella käytettäväksi Suomessa.

Keski-Euroopan vuoristoalkuperistä parhaiten menestyivät koeviljelyksissä Saksan Böhmerwaldin ja Slovakian Tatran alkuperät sekä Karpaattien alkuperät Ukrainasta ja Romaniasta. Nämäkään alkuperät eivät kuitenkaan sovellu meillä viljeltäviksi niiden kasvatukseen liittyvien monenlaisten riskien takia.