Biotalouden kasvu edellyttää oikein kohdennettua infrarahoitusta21.04.2015 12.22
 Järjestöt esittävät uudelle eduskunnalle biotalouden infrarahaa, joka kohdennetaan seuraavalle kymmenelle vuodelle. Noin 70 miljoonan euron vuotuisella infrarahalla parannetaan biotalouden kuljetusten edellytyksiä ja tehdään mahdolliseksi Suomen biotalousstrategian mukainen kasvu. Biotalousstrategian tavoitteena on kasvattaa Suomen biotalouden tuotos nykyisestä 60 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Tavoitteen toteutuminen edellyttää merkittävää lisärahoitusta alempaan tieverkkoon, yksityisteihin sekä rataverkkoon. Parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä esitti joulukuussa 200 miljoonan euron tasolisäystä ensisijaisesti pääliikenneväylien hoitoon ja ylläpitoon. Tämä ei juurikaan paranna biotalouden kannalta elintärkeän alemman tieverkon olosuhteita ja on täysin vastoin biotalousstrategian kasvutavoitteita. Siksi erillinen infrarahoitus on tarpeen. Infraraha tulee suunnata biotalouden kannalta keskeisiin kohteisiin. Merkittävimpien sorateiden, vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ja siltojen kuntoa on parannettava ja niiden painorajoitukset on minimoitava. Rataverkon palvelukykyä on parannettava kehittämällä raakapuun kuormauspaikka- ja terminaaliverkostoa. Biotalouden kuljetukset edellyttävät myös yksityisteiden valtionavustusmäärän korottamista. Liittämällä yksityisteiden liittymät osaksi yleisen tien kunnossapitoa ja rahoitusta parannetaan myös alemman tieverkon palvelutasoa. Biotalouden infrarahalla on laajat vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan. Se luo edellytykset biotalousstrategian tavoittelemille 100 000 uudelle työpaikalle. Sen lisäksi kunnostustyöt työllistävät alan toimijoita yli 10 000 henkilötyövuodella. Kotimaisiin luonnonvaroihin perustuva kasvu parantaa Suomen vaihtotasetta, lisää merkittävästi vientituloja sekä vahvistaa huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Biotaloudella on suuri merkitys maakunnallisesti. Lisäksi tehokkaampi logistiikka alentaa päästöjä ja tiestön parempi kunto vaikuttaa myönteisesti liikenneturvallisuuteen. Liitteinä tausta-aineistot, joissa on esitetty lisämäärärahatarve verrattuna nykyiseen rahoitustasoon.
Metsäteollisuus ry, toimitusjohtaja Timo Jaatinen, puh. 09 132 6600 Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry, puheenjohtaja Juha Marttila, Agrologien liitto ry, toiminnanjohtaja Esko Lappalainen, puh. 040 546 6164 Agronomiliitto ry, toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, puh. 09 2511 1640 Bioenergia ry, toimitusjohtaja Jyrki Peisa, puh. 050 364 0836 Elintarviketeollisuusliitto ry, toimitusjohtaja Heikki Juutinen, puh. 040 502 6270 Energiateollisuus ry, toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 09 5305 2101 INFRA ry, toimitusjohtaja Paavo Syrjö, puh. 040 560 1803 Kemianteollisuus ry, toimitusjohtaja Timo Leppä, puh. 050 301 6800 Koneyrittäjien liitto ry, toimitusjohtaja Matti Peltola p. 040 900 9412 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, toimitusjohtaja Timo Lappi, puh. 040 734 5549 METO – Metsäalan Asiantuntijat ry, puheenjohtaja Håkan Nystrand, puh. 040 761 5176 Metsänhoitajaliitto ry, toiminnanjohtaja Tapio Hankala, puh. 0400 429 800 Paperiliitto ry, puheenjohtaja Petri Vanhala, puh. 0102 897 740 Puuliitto, puheenjohtaja Jari Nilosaari, puh. 0400 872 641 Päivittäistavarakauppa ry PTY, toimitusjohtaja Kari Luoto, puh. 09 1728 6111 Rakennusliitto ry, puheenjohtaja Matti Harjuniemi, puh. 020 774 3071 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, toimitusjohtaja Iiro Lehtonen, puh. 040 502 8181 Suomen Sahat ry, toimitusjohtaja Kai Merivuori, puh. 040 532 2868 Suomen Tieyhdistys ry, toimitusjohtaja Jaakko Rahja, puh. 020 786 1001 Svenska lantbruksproducenternas centralförbund, puheenjohtaja Holger Falck, Yleinen Teollisuusliitto YTL ry/Logistiikka-asiakkaiden neuvottelukunta, pääsihteeri |
