Raskaan polttoöljyn käyttöä energiantuotannossa ajetaan Suomessa alas enää vajaat kaksi vuotta kestävän siirtymäajan sisällä. Pari vuotta sitten voimaan tullut PIPO-asetus tarkoittaa käytännössä, että nykyiset alle 50 MW:n energiantuotantolaitokset joutuvat vuoden 2017 loppuun mennessä siirtymään raskaasta polttoöljystä vähäpäästöisempiin polttoainevaihtoehtoihin. Tällaisia laitoksia on Suomen ympäristökeskuksen tekemän kyselyn perusteella peräti noin 650. ”Kyselyjä on tullut, ja muutama muutostyöprojekti vireillä, mutta monet päättäjät energiantuotannossa ja teollisuudessa eivät ole vielä heränneet asiaan. Tänä ja ensi vuonna vois siis olla odotettavissa jopa energiantuotannon korjausrakentamisen suma”, sanoo aluepäällikkö Ari Aalo.
Vuonna 2013 annetun PIPO-asetuksen mukaan olemassa olevien energiantuotantolaitosten toiminta on muutettava tiukentuneiden päästörajojen mukaiseksi vuoden 2017 loppuun mennessä tai jo aiemmin, jos laitoksen ympäristölupa tulee tarkistettavaksi. Tämä koskee polttoaineteholtaan 5-50 MW:n laitoksia sekä samalla laitosalueella sijaitsevia 1-5- MW:n yksiköitä, joiden yhteenlaskettu teho on yli 5 MW tai toiminta muuten ympäristöluvan varaista. Uusia, rakennettavia laitoksia päästörajat velvoittavat jo nyt.
Syvällistä tietoa puuttuu ja päätökset muutosprojekteista viipyvät
Teollisuus ja energiayhtiöitä hakevat kustannustehokasta ratkaisua puhtaampaan energiantuotantoon pääsääntöisesti polttoaineen vaihdoksesta. Samalla on tietysti oiva mahdollisuus profiloitua ympäristövastuulliseksi toimijaksi.
Valtakunnallisesti toimivalle energiahuoltoyhtiö ServPro Oy:lle on tullut lämpöyhtiöiltä ja teollisuudelta jonkin verran kyselyjä muutostöistä, ja muutama projekti on jo meneilläänkin. ”Syvällisempi tieto asiasta ja eri mahdollisuuksista tuntuu kuitenkin olevan puutteellista. Päätösten ja muutosprojektien riittävän aikaisen aloittamisen kanssa voi tulla monille kiire”, kertoo aluepäällikkö Ari Aalo ServProlta.
Kevyt polttoöljy, kaasu vai kiinteä polttoaine?
Käytännössä raskaasta polttoöljystä luovuttaessa on kolme vaihtoehtoista ratkaisulinjaa, joilla alittaa uudet päästörajat. Järkevän ja kustannustehokkaan ratkaisun valintaan vaikuttavat tapauskohtaisesti monet tekijät, ja siihen tarvitaan asiantuntijan apua.
Laitos voi polttimien säätöjen, putkistouudistusten ja öljynsiirtopumppausyksiköiden muutostöiden avulla siirtyä kevyeen polttoöljyyn. Se on kalliimpaa kuin raskas polttoöljy, mutta koska sitä ei tarvitse lämmittää, energiakustannuksissa saadaan säästöä. Kevyt polttoöljy on hyvä vaihtoehto huippu- ja varalaitoksille, koska seisonta-ajan energiakustannukset ovat alhaiset.
Toinen vaihtoehto on siirtyä käyttämään neste-, maa-, LNG- tai biokaasua. Nestekaasu soveltuu useimpiin käyttölaitoksiin ja on edullisempaa kuin uudet vähärikkisemmät polttoöljyvaihtoehdot. Muutostyö nestekaasulle edellyttää yleensä polttimen vaihdon jo olemassa olevaan kattilaan, säiliön, putkiston ja ympäristöluvan. Maakaasuun siirtyminen onnistuu ainoastaan maakaasuverkon varrella sijaitseville laitoksille. LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua voivat ryhtyä käyttämään laitokset, joiden lähelle rakennetaan lähivuosina LNG-terminaali. Biokaasu on vain harvojen yksittäisten laitosten ulottuvilla. ”Kaasun käytön etuna on, että se on sekä laitoksen että päästöjen kannalta puhtaampi vaihtoehto kuin kevyt polttoöljy”, summaa Ari Aalo.
Kolmantena ratkaisulinjana on siirtyminen kiinteisiin biopolttoaineisiin kuten pellettiin tai hakkeeseen.
Lisätietoja:
ServPro Oy
Aluepäällikkö, Etelä-Suomi
Ari Aalo
puh. 040 740 6102
ari.aalo@servpro.fi
ServPro Oy
Aluepäällikkö, Länsi-Suomi
Jussi-Matti Leppälä
puh. 0400 365 641
jussi-matti.leppala@servpro.fi
