HS : Jättirekkojen määrä Suomen teillä moninkertaistumassa

28.03.2015 2.09

Poikkeuslupia valtaville maantiekuljetuksille tullaan todennäköisesti myöntämään lupia yhä useammille ajoneuvoille ja tieosuuksille. Nyt lupia on 7 ja hakemuksia vireillä 19.

Keskolla on käytössän Suomen suurimpiin kuuluva jättirekka.
Keskon 34-metrisen Ekorekan ja tavallisen 25,25-metrisen rekan ohitusaikojen ero on huomattava, muttei asiantuntijan mielestä välitön liikenneturvallisuusriski.

Trafilla on tällä hetkellä käsiteltävänään 19 lupahakemusta suurille, yli 76 tonnia painaville tai yli 25,25 metriä pitkille ajoneuvoille. Toistaiseksi niitä kulkee Suomen teillä kuusi, ja seitsemäs jo luvan saanut aloittanee tieliikenteessä kesällä.

Lupien käsittely kestää neljästä kahteentoista kuukautta, joten ensi vuonna liikenteessä voi olla laskennallisesti lähes parikymmentä jättirekkaa. Tähän mennessä hakemuksista on hylätty alle puolet puolet.

Jättirekat

 HCT eli High Capacity Transportation on kansainvälisesti vakiintunut termi normaalia pidemmille tai raskaammille ajoneuvoyhdistelmille tieliikenteessä.

 Poikkeusluvan HCT-rekoille myöntää Trafi.

 Poikkeusluvat liittyvät aina johonkin kokeiluun. Niille on määritelty tarkat reitit, joita ne voivat käyttää.

 HCT-rekat on merkitty yhdistelmän perään kiinnitetyllä pitkä kuljetus -kyltillä.

"Hakemuksista kaikki eivät nytkään tule menemään läpi. Moni hakija voi itse vetäytyä, kun ongelmia tulee. Tehdas lakkautetaan tai kuljetukset hoidetaankin eri satamien kautta", sanoo yksikönpäällikkö Otto Lahti Trafilta.

Jättirekkaan mahtuu suuria, 12-metristä merikontteja kaksi kappaletta, selittää toimitusjohtaja Tuomo Vallas Speed Group -logistiikkayrityksestä jättirekkojen suosiota.

"Normaaliin 25 metriä pitkään rekkaan ei saa kahta konttia, ja 1,6:tta konttia ei oikein pysty ottamaan."

Vallaksen yritys on yksi neljästä, jolle liikenteen turvallisuuskeskus Trafi on myöntänyt marraskuun 2013 jälkeen poikkeusluvan ajaa sallittua suuremmilla ajoneuvoilla. Trafin myöntämä viiden vuoden koeaika mahdollistaa merikonttien kuljettamisen sekä Helsingin että Kotkan satamista sisämaahan.

Erityisen raskaiden tai pitkien rekkojen on tarkoitus muun muassa lisätä kuljetustehokkuutta, parantaa elinkeinoelämän ja erityisesti vientiteollisuuden kilpailukykyä ja edistää raskaan liikenteen ekologisuutta. Vallaksen yrityksen tapauksessa tämä tarkoittaa, että kahden merikontin siirtäminen vaatii puolet vähemmän autoja.

"Ja päästöjä. 40 prosenttia vähemmän päästöä syntyy näillä ekorekoilla", hän jatkaa.

"Suomenkin kasvihuonepäästöistä 30 prosenttia tulee liikenteestä ja siitä 90 prosenttia tieliikenteestä. Jos raskaan liikenteen osalta päästöjä voi vähentää 40 prosenttia, on sillä melkoinen vaikutus."

Poikkeusluvalla ajavia autoja näkyy vastaisuudessa myös yhä useammalla päätiellä. Trafin Lahti vihjaa, että poikkeuslupia puuhataan esimerkiksi Helsingin ja Turun välille. Hakemuksia on vireillä myös Ivalon ja Rovaniemen ja Helsingin ja Oulun väleille.

Poikkeuslupia haetaan eri puolille Suomea etenkin raakapuun, merikonttien, nesteiden, kappaletavaran ja kaivostuotteiden kaivostuotteita kuljettamiseen.

"Kiinnostut on erittäin suurta, mutta luvan saaminen edellyttää harkintaa kolmessa asiassa: tarve, tiestö ja kalusto. Monella hakijalla nämä kaikki kolme eivät ole olleet hallussa. Hakijalla ei aina ole tietoa, mikä on esimerkiksi sillan tarkka kantavuus", Lahti selittää.

Aikaa vievät luvan hakijoiden oma suunnittelu sekä lausuntojen saaminen eri viranomaisilta. Poikkeuslupa vaatii jokaiselta etapin tienpitäjältä hyväksynnän. Liikenneviraston, kuntien ja Ely-keskusten lausuntoja pitää yhä odotella, vaikka Lahti kertoo yhteistyön jouhevoituneen vuodesta 2013.

Trafin Lahti veikkaa, että hakemuksia tulee vastakin. Lupia hakevat nykyiset poikkeusluvanhaltijat sekä uudet toimijat.

"Odottelenkin, että tunnetuimmista kumipyöräliikenteen toimijoilta tulee muutama hakemus vielä lisää", hän kertoo.

Lupahakemuksia Trafi käsittelee sitä mukaan kun niitä tulee. Lahden kertoo viraston resurssien riittävät hyvin, eikä ylärajaa suurrekkojen määrälle ei ole.

Jättirekkojen ilmestyminen teille on herättänyt huolta liikenneturvallisuudesta. Voiko sellaisen ohittaminen riski?

Pidemmän rekan ohittamiseen pätevät ihan tavalliset ohittamisvinkit, sanoo koulutusohjaaja Toni Vuoristo Liikenneturvasta: riittävästi aikaa ja tilaa sekä huomiointi siitä, että kyseessä on erityisen pitkä ajoneuvo.

"Ohitukseen ei kannata lähteä jollei nopeusero ole vähintään 15–20 kilometriä tunnissa. Ohitusnäkymä pitäisi olla kolminkertainen siihen verrattuna, kuinka paljon itse ohitukseen menee matkaa", Vuoristo sanoo.

ESA SYVÄKURU / HS
Keskolla on käytössän Suomen suurimpiin kuuluva jättirekka.
28.03.2024 11.00Bensiinin keskihintojen nousu kiihtyi maaliskuussa 2024
28.03.2024 8.00Metsäalan kannattaa kohdata luontovaikuttajat ennakkoluulottomasti
27.03.2024 10.30Ranuasta kaavaillaan yli 120 tuulivoimalan tuulivoimapuistoa
26.03.2024 11.00Henry Äyräväinen nimitetty Nisula Forestin aluemyyntipäälliköksi
26.03.2024 10.00Markus Ritala nimitetty Sajas Groupin toimitusjohtajaksi
26.03.2024 9.00Kymmenen miljoonan tutkimushankkeessa kehitetään liikkuvien työkoneiden ja ihmisten yhteistoimintaa
26.03.2024 8.00Valmet toimittaa Valmet DNA -automaatiojärjestelmän Lostockin jätteenpolttolaitokselle Northwichiin Isoon-Britanniaan
25.03.2024 12.00Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma on tiukasti teollisuuden ajan hermoilla
25.03.2024 11.45Päivittynyt Vito-mallisto on saatavana sekä taka- että nelivetoisina
25.03.2024 10.10Suomen metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksen mukaan metsähakkeelle riittää kysyntää jatkossakin

Siirry arkistoon »