Suomenkin edistettävä polttolaitosten tekniikkaa

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että nykyaikainen puhdistustekniikka otetaan Suomessa käyttöön kaikissa keskisuurissa polttolaitoksissa pikimmiten.

Sääntelykammo ei saa estää parempaa ilmanlaatua ja uusien työpaikkojen syntymistä.

EU-komissio valmistelee paraikaa direktiiviä, jolla pyritään pienentämään keskisuurten polttolaitosten päästöjä ja sitä kautta vähentämään ympäristö- ja terveyshaittoja. Komission arvion mukaan direktiivin taloudelliset hyödyt ylittävät haitat selvästi.

"Valitettavasti Suomi on yksi niistä EU-maista, jotka vastustavat pyrkimyksiä parantaa ilman laatua ja pienentää rikki- ja typpilaskeumaa", Suomen luonnonsuojeluliiton tekninen asiantuntija Pertti Sundqvist sanoo.

Kun Suomessa otetaan komission ehdotuksen mukaisesti käyttöön paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT, best available technology) keskisuurten eli 1-50 MW:n voimalaitosten päästöt pienenevät.

BAT:n käyttöönotto voi lisäksi luoda uusia työpaikkoja puhtaan energian parissa Suomessa.

Valtioneuvoston kannat direktiiviin ovat toistaiseksi penseät. Syynä tähän on muun muassa Maataloustuottajien keskusliitto MTK:n, Elinkeinoelämän Keskusliiton, Bioenergia ry:n ja Energiateollisuuden haluttomuus vaatia heidän mielestään kalliin BAT:n käyttöä. Kyseisten järjestöjen mukaan pienistä laitoksista tulee vain vähän päästöjä.

"Teollisuus puhuu ristiin ja pelottelee vaikutuksilla. Jos päästöt ovat pienet niiden rajoittamisen komission ehdottamalla tavalla luulisi olevan helppoa ja halpaa. Jos päästöt ovat isot, niitä on joka tapauksessa pakko vähentää haittojen vuoksi", Sundqvist sanoo.

Energiantuotannosta aiheutuu rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä, jotka happamoittavat ja rehevöittävät metsiämme ja vesistöjämme sekä lisäävät sairauspäiviä ja johtavat ennenaikaisiin kuolemiin. Euroopan tasolla palamisesta syntyvät terveyshaitat ovat miljardiluokkaa. Suomeen kulkeutuu paljon polttolaitosten päästöjä myös muualta Euroopasta. Nyt Suomi vastustaa päästöjen rajoittamista.

"Suomen viranomaisilla ei ole kunnollisia tilastoja ja tietoja olemassa olevista laitoksista. Tästä huolimatta Suomi haluaa sekä vesittää direktiivin sisällön että sen aikataulun vaatimalla korkeampia päästörajoja ja vuosikymmenien siirtymäaikoja", Sundqvist sanoo.

Kustannusvertailuja tehtäessä kannattaa myös muistaa kokemukset kiistellystä rikkidirektiivistä. Alun perin rikkidirektiivin kustannukset arvioitiin suureksi. Sittemmin kustannukset on todettu monenkertaisesti teollisuuden pelkäämää pienemmiksi.

Lisäksi suomalaisyhtiö Wärtsilä on markkinajohtaja rikkipesureiden valmistajien joukossa koko maailmassa. Wärtsilän nykyisestä menestyksestä voi osittain kiittää EU:n rikkidirektiiviä.

Luonnonsuojeluliitto haluaa, että Suomi tukee muiden ympäristönsuojelun suhteen valistuneiden EU:n jäsenvaltioiden tapaan mahdollisimman tiukkoja BAT:n mukaisia päästörajoja pääasiassa haketta ja turvetta polttaville 1-50 MW:n polttolaitoksille.

"Ilman päästöjen rajoittamista työllistävä biotalous ja puhdas teknologia ovat pelkkää sanahelinää", toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtaja Sirkku Manninen.