Erämatkailun raha virtaa ruuhka-Suomesta itään ja pohjoiseen
05.03.2015 9.17
Valtion maille saapuvat eränkävijät tekevät hyvää omalle terveydelleen ja matkakohteeksi ottamalleen alueelle. Viime vuonna he toivat maakuntiin 28,2 miljoonan euron hyödyn ja työtä 238 henkilötyövuoden edestä, selviää tuoreista laskelmista.
Itse eränkävijät kokevat paitsi eränkäynnin iloa myös terveysvaikutuksia. Metsähallituksen saalispalautetietojen mukaan pienriistan lupametsästäjät kävelivät kaikkiaan 1 036 000 kilometriä viime syksyn aikana: kanalinnustaja keskimäärin 8,1 kilometriä, jänismetsästäjä 5,7 kilometriä päivässä.
Metsästäjien ja kalastajien rahavirrat kulkevat aluetalouden tasapainottamisen kannalta hyödylliseen suuntaan. Yksi metsästyslupa tuo maakuntaan keskimäärin 242 euron hyödyn. Pohjoiseen ja itään suuntautuneet erämatkat kestävät pisimpään, joten eniten aluetalous hyötyy eräreissuista Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Metsähallituksen pyyntilupaan sijoitettu euro tuottaa määränpäänä olevalle maakunnalle kympin. Valtion mailla liikkuneiden lupametsästäjien ja -kalastajien rahankäyttö synnytti vuonna 2014 yhteensä noin 28,2 miljoonan euron aluetaloudellisen vaikutuksen eräretkien kohteina olleissa maakunnissa. Metsähallituksen maille saapuvien erämatkailijoiden työllisyysvaikutus oli viime vuonna noin 238 henkilötyövuotta. Tämän perusteella voidaan laskea, että 530 erälupaa työllistää yhden ihmisen.
Matkaileva metsäkanalinnustaja käytti keskimäärin 443 euroa metsästysmatkallaan, virkistyskalastajan reissun kulut olivat 547 euroa. Noin kaksi kolmasosaa tästä käytettiin määränpäänä olevassa maakunnassa.
Eniten rahaa kului polttoaineeseen, vähittäiskauppoihin, majoitukseen ja ravintoloihin.
Arvio aluetaloudellisista vaikutuksista perustuu Metsähallituksen myymien erälupien määrään sekä tutkittuun tietoon metsästys- ja kalastusmatkojen keskimääräisestä rahan käytöstä.
Rahan käytön talous- ja työllisyysvaikutukset lasketaan Metsähallituksen luontopalvelujen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyössä kehittämällä menetelmällä.
Lisätietoja:
Erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen, Metsähallitus, 040 547 2392, mikko.rautiainen(at)metsa.fi
|
