Metsätehon Tiedote 1/2015: Terminaaliin perustuvien energiapuuketjujen tehostaminen.

02.03.2015 1.29

BEST (Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow) on kahden Suomalaisen strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) FIBIC:n ja CLEEN:n yhteinen TEKES-rahoitteinen tutkimusohjelma vuosille 2013–2016.

Ohjelman päätavoitteena on rakentaa vahva yhteinen ymmärrys bioenergiaan liittyvistä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksista sekä tarvittavaa tietotaitoa ja kyvykkyyksiä niiden hyödyntämiseen. Ohjelma on suunniteltu nelivuotiseksi ja nyt ohjelmasta on jäljellä vielä kaksi vuotta. Ohjelma koostuu neljästä työpaketista (WP), joista WP 2 tarkastelee bioenergian hankintaketjujen merkittävää kehittämistä.

Metsätehon keskeisenä roolina WP 2:ssa on ollut tarkastella bioenergian toimitusketjun toimintojen mukauttamista tilanteeseen, jossa biomassa kulkee erillisen biomassaterminaalin kautta ennen materiaalin kuljettamista varsinaiselle käyttökohteelle. Näin ollen metsässä tai tienvarsivarastolla tapahtuvia materiaalin käsittelyjä ajatellaan siirrettäväksi terminaalissa suoritettaviksi. Terminaalissa biomassa yleisimmin joko haketetaan tai murskataan sekä lajitellaan. Kantobiomassan tapauksessa materiaalin käsittelyyn voi liittyä myös seulonta.

Tutkimuksen yhtenä teemana on ollut materiaalin tiivistäminen metsä- ja kaukokuljetusta varten, jolloin ko. materiaalista tehtävä hyötykuorma olisi suurempi. Asiaa lähestyttiin korjuupuolella tutkimalla kokopuiden paalaamista uusimmalla Fixteri FX15a -paalainversiolla. Kyseinen versio on kolmas malliversio, jota edeltävien mallien kustannuskilpailukyvyt ovat jääneet heikoiksi. Nyt tutkimushakkuissa saavutetut tuottavuudet alkoivat olla kilpailukykyisiä rangan hakkuun kanssa. Lisäksi nuorten kasvatusmetsien ja ensiharvennusten korjuuseen hakkuukoneella luotiin työmallit joukkokäsittelyyn tehostamaan korjuuta ja kuljettajakoulutusta. Korjuumenetelmänä tutkittiin ns. karkeaa, robustia, hakkuumenetelmää, jossa yksittäisten puiden valinnan sijaan avataan korjuukäytäviä hakkuukoneen ympärille. Tämän havaittiin nostavan työn tuottavuutta ja vähentävän kuljettajan kuormittumista.

Hakkuutähteen ja kantojen tiivistämistä tutkittiin prototyyppipuristuslaitteen avulla. Laite toi uutta tietoa materiaalien tiivistymisen edellytyksistä ja antoi ideoita aiheen jatkotutkimuksiin. Kaukokuljetuskuormien tiivistämisessä, eritoten autojen uusien kokonaismassojen tultua voimaan, tulokset osoittivat huomattavaa tehokkuuspotentiaalia olevan olemassa. Lisäksi tehtiin laskelmia autojen uusien kokonaispainojen mahdollistamista kuormista ja rajoittavista tekijöistä kuljetettaessa eri biomassajakeita.

Erilaisista mittausteknologioista bioenergian toimitusketjuissa laadittiin State of the art -raportti kuvaamaan tämän hetken kosteusmittausteknologioita ja niiden mahdollisuuksia. MWh-roadmapin avulla kuvattiin menettelyt energiaraaka-aineen lämpöarvon ja energiasisällön määrittämiselle hankintaketjun eri vaiheissa metsäautotienvarresta lämpölaitokselle. MWh-roadmap antoi perustan myös terminaalikonsepteihin liittyvien mittausten määrittämiselle.

Bioenergian toimitusketjujen tiedonhallinnan tarpeita ja toteutusvaihtoehtoja ryhdyttiin selvittämään pohjautuen raakapuulogistiikassa käytettävään papiNet -tiedonsiirtostandardiin. Tavoitteena on, että tutkimusohjelman tulevissa vaiheissa pystyttäisiin kuvaamaan avoimen sähköisen tiedonvälityspalvelun toiminnalliset ja tietosisältövaatimukset sekä pilotoimaan tiedonsiirtoa biomassaterminaaliin perustuvassa toimitusketjussa. Keskeistä tässä on eri toimijoiden järjestelmien välisten tietorajapintojen määrittäminen ja erityisesti mittausjärjestelmien tuottaman tiedon standardimuotoinen välitys. Tiedonhallinnan tarpeisiin vaikuttavat valittu terminaalikonsepti, terminaalin toiminnanohjauksen tarpeet sekä toimitusketjujen osapuolien omien tietojärjestelmien toiminnallisuudet.

Tutkimusohjelman puolivälin tuloksia on julkaistu seuraavissa Metsätehon tuloskalvosarjoissa ja raporteissa:

Ala-Varvi, T. & Ovaskainen, H. 2013. Kokopuun paalauksen kilpailukyky. Metsätehon tuloskalvosarja 8/2013.

Ala-Varvi, T. & Ovaskainen, H. 2013. Kokopuun paalauksen kilpailukyky. Metsätehon raportti 225.

Korpilahti, A. 2015. Bigger vehicles to improve forest energy transport. Metsätehon tuloskalvosarja 3/2015.

Melkas, T. & Tornberg, J. 2015. MWh-roadmap. Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2015. (In English:Metsätehon tuloskalvosarja 4b/2015.)

Melkas, T. & Tornberg, J. 2014. Measurements at the Bioterminal based on MWh-roadmap.Metsätehon tuloskalvosarja 5/2015.

Ovaskainen, H. 2014. Work models for multi-tree handling. Metsätehon tuloskalvosarja 8b/2014.

Poikela, A. 2015. Compression potential. Metsätehon tuloskalvosarja 2/2015.

Räsänen, T. & Sorsa, J-A. 2015. Information Management of Bioenergy Supply Chains. Metsäteho Report 234.

Österberg, P., Antikainen, J. & Melkas, T. 2014. State-of-the-art study of biomass measurement technologies in the bioenergy supply chain. Metsätehon tuloskalvosarja 1/2015.

Lisätietoja:

erikoistutkija Heikki Ovaskainen, Metsäteho Oy
puh. 050 300 6188
heikki.ovaskainen(at)metsateho.fi

24.04.2024 10.22Metsä Group ilmoittaa laajentavansa järeysrunkohinnan käytön kaikkiin hakkuutapoihin
24.04.2024 9.20SSAB:n osavuosikatsaus: Erikoislujat teräkset vakaat muutoin heikoilla markkinoilla
24.04.2024 8.00Nordic Bioproducts Group avasi Lappeenrantaan tehtaan, joka tuottaa innovatiivisia biomateriaaleja uudella teknologialla
24.04.2024 7.00Gasum rakentaa kaasutankkausaseman Raumalle
23.04.2024 11.11Trelleborg esittelee viimeisimmät rengasinnovaatiot Intermat Construction Fair -messuilla Pariisissa, Ranskassa 24.-27. huhtikuuta
23.04.2024 9.10Ponssen osavuosikatsaus Q1/2024 - Vuoden ensimmäinen neljännes oli haastava
23.04.2024 8.51Maanmittauslaitoksen ilmakuvaus- ja laserkeilauskausi käynnistyi - Taivaalla viipyilevä kone kuvaa rakennukset ja tiet
22.04.2024 12.00Metsätuhot vuonna 2023 -raportti: Kirjanpainajan aiheuttama kuusikuolleisuus kolminkertaistunut
22.04.2024 9.55Traficomin katsastuksen vikatilastot julkaistu - miltei joka viides sähköauto hylättiin
22.04.2024 9.09Kohlerilta uusi HVO generaattori teollisuuskäyttöön

Siirry arkistoon »