Taloussanomat: Auto ilman ajajaa - "Tested on German Autobahn"

Saksan baijerilainen liikenneministeri Alexander Doibrindt on käynnistämässä testihanketta. Sen on määrä auttaa maan autoteollisuutta pitämään puoliaan Googlea ja muita kilpailijoita vastaan tulevaisuuden auton kehittämisessä.

Saksalaiset autonvalmistajat, kuten BMW, Volkswagen ja Daimler, ovat jo testanneet kuskittomia autoja saksalaisilla teillä, mutta valvojan ohjauksessa, niin kuin autokoulussa. Sikäli kuin testissä on ollut täysin itseajavia autoja – varsinaisia autoautoja, se ei ole ollut luvallista. Saksa on allekirjoittanut kansainvälisen sopimuksen 1968, jonka mukaan ajoneuvolla on aina oltava ajaja.

Tähän asti esimerkiksi Volkswagenin tytäryhtiö Audi on kehittänyt ja testannut kuskittomia autojaan Kaliforniassa, jossa ne saavat liikkua teillä. Yhtiö herätti huomiota kulutuselektroniikan CES-messuilla antamalla autonsa ajaa "autonomisesti" 900 kilometriä Silicon Valleystä Las Vegasiin. Se iloitsee nyt siitä, että Saksa pyrkii sallimaan ja mahdollistamaan saman myös täkäläisillä liikenneväylillä, tavallisessa liikenteessä.

Hakukonejätti Googlen esiteltyä viime vuonna oman kuskittoman autonsa, saksalaisille autonvalmistajille tuli hätä näyttää omat kyntensä. Ne halusivat päästä kotilaboratorioistaan teille testaamaan kuskittomia autojaan myös ilman kuskeja, laillisesti ja hyvin pedatuissa testiolosuhteissa. Sitä paitsi testit täkäläisillä autobaanoilla olisivat niille myös hyvää markkinointia: "Tested on German Autobahn".

Saksan autoteollisuus on voinut aina luottaa maansa poliittisen johdon tukeen – niin tässäkin tapauksessa. Liikenneministeri Dobrindt haluaa nyt tukea kuskittomien ajoneuvojen pääsyä teille monilla hyvillä perusteilla. Kuskittomat autot lisäisivät liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta, vähentäisivät ruuhkia ja päästöjä – ja vapauttaisivat ajajan ajamisen taakasta.

Uusissa autoissa on jo helpotettu ajamista erilaisilla älykkäästi ohjautuvilla ajoapujärjestelmillä, kuten etäisyydenpidolla, parkkiapurilla tai jopa kaistanvaihtajalla. Täällä puhutaan nyt itseajavista tai täysautomatisoiduista autoista. Täysin autonomisesti ajavia ja verkottuneita autoja odotetaan yleisille ajoväylille kuitenkin vasta reilun kymmenen vuoden kuluttua 2020–2025.

Nyt testattaisiin kehittyviä ajoapujärjestelmiä aina autonomiseen ajoon asti. Se taas edellyttää myös autojen ja teiden verkottamista – liikenteen seurantaa erilaisilla mittauslaitteilla, seurantatietojen välittämistä ajoneuvoille ja myös ajoneuvojen keskinäistä viestintää. Järjestelmä vaatii paitsi autojen, myös liikenneväylien varustamista valvonta- ja viestintätekniikalla.

Vielä ei ole kerrottu testiosuudesta A9:llä, mutta ei olisi ihme, jos se olisi Baijerin eteläpäässä Audin ja BMW:n tehtaiden tuntumassa. Mutta muitakin reittejä olisi jo tarjolla. Uutista testihankkeesta seurasi heti Baden-Württembergin talousministerin Nils Schmidin ilmoitus, että heilläkin olisi tarjolla sopivaa testiajoväylää A81:lta, joka taas palvelisi hyvin sikäläisiä autojättejä, Daimleria, Porschea ja Boschia.

Liikenneministeriön kuskittomien autojen testihanke näyttää olevan vasta alkutekijöissä. Ministeriöstä on annettu ymmärtää, että testausta ei ehkä suoritettaisikaan normaaliolosuhteissa, vaan mahdollisesti vain öisin tai omalla kaistallaan. Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota siihen, että hankkeessa olisi muutenkin vielä paljon selvitettävää, tietosuojasta vahinkovastuuseen.

Jos kuskiton auto joutuu onnettomuuteen, kuka siitä on vastuussa? Jos sen laitteisto tai ohjelmointi pettää liikenteessä, onko siitä vastuussa auton omistaja, valmistaja vai viallisen osan tai ohjaussoftan toimittaja? Allianz, Euroopan suurin vakuutusyhtiö Münchenissä on jo antanut omasta puolestaan vihreää valoa kuskittomille autoille, mutta töitä tulee jäämään myös asianajajille.

Kuskiton auto on noussut valokeilaan, kun sähköauton leviäminen on hidastunut – tai jopa asetettu kyseenalaiseksi. Kuskittoman auton etuna on se, että älykkäiden ajoaputoimintojen yhä pidemmälle menevä kehittely takaa autonvalmistajille koko ajan uutta liiketoimintaa. Silti se on epävarmempi ja suurempi hyppäys tulevaisuuteen kuin sähköauto – se on autoalan suurin haaste sitten auton keksimisen.

Se asettaa myös tähänastisen ajokulttuurin kyseenalaiseksi. Visiona ovat autolla ajamattomuuden edut – eikä enää ajamisen ihanne sinänsä. Mitä tehdä, kun enää ei tarvitse ajaa autoa päästäkseen omine nokkineen A:sta B:hen? Voi katsella vain ulos maisemia, lukea, kirjoittaa tai nukkua – sen sijaan, että olisi oltava koko ajan tikkana ratissa, hermoiltava ruuhkassa tai haettava parkkipaikkaa?

On liian aikaista pohtia, millainen kuskittoman auton menekki tulee olemaan ja missä määrin se korvaisi nykyiset autot. Autoteollisuus puhuu yhä enemmän ajamisen sijaan mobiliteetin edistämisestä. Se tietää, että täkäläisiä nuoria ei enää kiinnosta entiseen tapaan sitoutuminen vain yhteen tapaan liikkua paikasta toiseen, eikä liioin ajoneuvon omistaminenkaan.

Saksassa auto ei ole enää mikään pyhä lehmä, vaikka sitä suositaan jo oman maan työllisyyden nimissä. Se on yksi liikkuvuutta palveleva tekijä, jonka sopivassa tilanteessa ja tarpeen mukaan voi korvata joku muukin liikenneväline. Vain silloin sitä ei voi tietenkään korvata mikään, kun autoilu on intohimo – ja kuskittomien autojen ajalla siitä tulee varmasti monelle suuri harrastus.

www.taloussanomat.fi