KAUPPALEHTI:Kuopion mysteerihanke: metsäjätti pysyy vaiti30.01.2015 3.13
KUVA: LAURI OLANDER/KL
Kuopion seudulla arvuutellaan mahdollisella metsäteollisuuden suurhankkeella. Alueella toimiva metsäyhtiö on viestinnässään vähäsanainen. Kuopion alueella toimii Lontoon AIM-markkinalle listatun pakkaus- ja paperiyhtiö Powerflute Ltd:n tytäryhtiö Savon Sellu, jota Savon Sanomat-lehti sovitteli mukaan metsäteollisuuden hankkeeseen artikkelissaan viime viikonvaihteessa. Savon Sellu on aallotuskartonkitehdas. Powerflutessa ollaan haluttomia vastaamaan tiedusteluihin. Yhtiön viestintä toimitti alkuviikosta Kauppalehdelle lyhytsanaisen vastauksen kysymyksiin mahdollisista investointisuunnitelmista Kuopion alueelle. ”Valitettavasti yhtiö ei anna mitään kommenttia tähän”, Powerfluten viestintää hoitavan FTI Consultingin Georgina Goodhew toteaa Kauppalehdelle. Powerflutelta kysyttiin, onko yhtiö millään tavalla osallinen mahdollisessa hankkeessa, josta mediassa spekuloidaan. Yhtiöstä ei myöskään haluttu vastata, onko sillä ylipäätään suunnitelmia kasvattaa liiketoimintojaan Suomessa. Powerflutelta lisäksi tiedusteltiin, miten se arvioi metsäteollisuuden investointi-ilmapiiriä Suomessa tällä hetkellä. Powerflute on investoinut vuosien varrella lukuisiin paperi- ja pakkausteollisuuskohteisiin. Verkkosivujen mukaan yhtiö etsii perustekijöiltään vahvoja liiketoimintoja, joiden suoritusta on mahdollista parantaa viilaamalla johtamista ja tekemällä kohdennettuja investointeja. Irlantilainen sijoittaja, metsäteollisuuspohatta Dermot Smurfit on Powerfluten hallituksen puheenjohtaja. Kuopion alueen hanketta on verrattu mittaluokassa jopa Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehdasprojektiin, jonka lopullisen investointipäätöksen yhtiö pyrkii tekemään alkuvuonna 2015. Äänekosken perusprosessin tarkoituksena on tuottaa sellua havukuidusta. Savon Sanomissa Kuopion projektista puhutaan metsäteollisuuden suurhankkeena ja puunjalostuslaitoksena: ”Todennäköisimmin tulossa on Savon Sellun merkittävä laajennus”. Mahdollisesti hankkeen takana olisi usean yrityksen yhteenliittymä tai yksittäinen yritys. Lehti esittää myös mahdollisuutena Stora Enson massiivipuuelementtitehdasta. Lisäksi spekuloidaan Savon Sellun aallotuskartongin (fluting) valmistuksen kasvattamisella. Spekulaatioissa uskotaan, että Kuopioon voisi tulla kapasiteetiltaan vielä arvailujen varassa oleva sellutehdaspanostus, joka voisi kiinnostaa ulkomaisiakin investoijia tuottoisana sijoituksena. Markkinoilla arvaillaan, että Dermot Smurfit voisi olla mukana, jos tällainen suunnitelma Savoon on pöydällä. Näissä kaavailuissa kuitupuun käyttö Suomessa toki lisääntyisi, mutta markkinanäkemysten mukaan Suomen metsävarojen riittävyys ei ainakaan rajoittaisi teollisuuden suurhankkeita. Nordean strategi Kristian Tammela korostaa, että sellukapasiteettia pitäisi aina tarkastella globaalina markkinana - vähintään Euroopan tasolla. Sekä Pohjolan pitkäkuituiselle sellulle että eukalyptuksesta saatavalle lyhytkuituiselle sellulle kapasiteetti on kasvamassa, mutta yli-investointeihin ei vielä ole näkemysten mukaan päädytty. ”Hankkeen järkevyyttä on vaikea arvioida saatavissa olevien tietojen perusteella. Lähtökohtaisesti sellun kysyntä on edelleen kasvussa, ja ylipäätään tuontyyppisten biotuotteiden näkymät ovat mielestäni hyvät”, strategi toteaa. Nordean Tammela muistuttaa, että paperilla korvataan muovia, biotuotteita tarvitaan komposiittimateriaaleihin ja niistä saa polttoaineita ”Tämä ei kuitenkaan automaattisesti takaa että yksittäinen projekti olisi kannattava.” Havusellun hinta on noussut suhteessa lyhytkuituiseen selluun. Tämä voi viitata niukkuuteen havusellussa, jota tarvitaan myös muissa paperiteollisuuden tuotteissa. ”Kuulostaa haastavalta” Osaketutkimusta tarjoavan Inderesin metsäteollisuutta seuraavan analyytikon Antti Viljakaisen mukaan uutinen Kuopioon spekuloidusta hankkeesta oli yllätys. Analyytikko korostaa, että Metsä Fibren Äänekosken lisäksi UPM on parhaillaan laajentamassa kohtuullisen merkittävästi sellukapasiteettiaan. ”Lyhyellä aikavälillä ahdasta alkaa jo olla, mutta yleensä nämä hankkeet ovat tietysti pidemmän perspektiivin juttuja. Vanhojen tehtaiden uusimisista huolimatta suomalaisten sellutehtaiden keski-ikä on kohtalaisen korkea. Tehtailla on selvä elinkaari, sillä ne ovat kuluvia laitoksia. Joidenkin tehtaiden elinkaarten päättymisen kautta tilaa uusille voi tulla”, Viljakainen toteaa. ”Kuulostaa haastavalta suunnitelmalta, jos joku uusi peluri rakentaisin alusta greenfield-selluhankkeen. Kuopion Powerfluteen ei saa järkevää linkkiä sellutehtaaseen, sillä Savon Sellu ei käytä perinteistä sellua”, analyytikko sanoo. Äänekoskea puuhaavan Metsä Groupin mukaan havusellun kysyntä on kasvussa maailmalla. ”Olen vakuuttunut, että Äänekosken jättitehtaan tieltä poistuu heikompaa kapasiteettia. Globaalisti havusellutehtaiden keski-ikä on korkea ja elinkaaria tulee päättymään Pohjoismaissa ja Kanadassa. Havusellun kysynnän kasvu kyllä pitää paikkansa. Kiinassa kysyntä kasvaa tietysti nopeammin, mutta globaali kasvu voisi olla noin prosentin luokkaa havusellussa nykyisillä tuotteilla. Uusien käyttökohteiden löytäminen havusellulle voi toki tätä pitkällä aikavälillä hieman kiihdyttää”, Viljakainen sanoo. ”Täytyy toki muistaa, että havusellu on kallein raaka-ainekomponentti paperi- ja kartonkituotteissa ja sen osuutta pyritään minimoimaan”, analyytikko huomauttaa. |
