Osaamisen merkitys entistä suurempi

Osaaminen tuotannontekijänä korostuu kaikilla toimialoilla. Kyse ei ole yksin korkeasti koulutetun väestön määrästä, vaan koko työvoiman kyvystä reagoida nopeasti kysynnän muutoksiin ja viedä innovaatiot käytännön tekemiseen. Suomalainen yhteiskunta- ja elinkeinoelämä tarvitsevat kehittymisen tueksi vahvan perusosaamisen ja laajat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen koko työuran ajan. Osaaminen rakentuu varhaiskasvatuksesta alkaen erilaisten koulutusten kautta aina tutkimukseen perustuvaan korkeakouluopetukseen asti. Onnistuminen kaikilla eri koulutusasteilla on välttämätöntä, ei vain sisältöjen vaan erityisesti oppimaan oppimisen, ongelmanratkaisutaitojen ja kriittisen ajattelun kehittämisen kautta. Näin varmistetaan kansalaisten innostus jatkuvaan itsensä ja koko yhteiskunnan kehittämiseen.

Uuden teknologian hyödyntäminen ja laajenevat globaalit markkinat vaativat sekä osaavaa työvoimaa kaikilla tuotannon tasoilla ja tehtävissä että kulttuurien syvällistä ymmärtämistä ja vuorovaikutustaitoja. Tämä edellyttää osaamistason nostamista koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Luovuudesta tulee aiempaa keskeisempi menestystekijä ja kilpailuetu. Kulttuurin toimiala luovan työn yhtenä keskeisenä alueena ja muut luovat toimialat ovat erityisen tärkeitä. Suomessa suorien tekijänoikeuden tulovirtojen arvo oli vuonna 2012 noin 3 mrd. euroa. Kasvu on ollut erityisen suurta peliteollisuudessa ja tietokoneohjelmissa.

Nopeat muutokset eivät rajoitu pelkästään talouteen ja sen rakenteisiin. Myös koulutus, tutkimus ja innovaatiotoiminta ovat muuttumassa nopeasti. Koulutustaso nousee maailmanlaajuisesti ja koulutustasojen maiden väliset erot tasoittuvat. Nousevat taloudet panostavat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Kiina ohittaa Yhdysvallat suurimpana t&k-investoijana 2020-luvun alussa. Tutkimus on monilla aloilla aidosti globaalia. Yritykset hakevat yliopistoyhteistyökumppaninsa ja tutkimusosaamisensa sieltä, mistä korkeatasoista tutkimusta saadaan riittävän edullisella hinnalla. Kotimarkkinaetu on tutkimuksessakin katoamassa. Koulutus, tutkimus ja innovaatiotoiminta kytkeytyvät entistä läheisemmin toisiinsa. Innovaatiotoiminnan painopiste on siirtymässä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Koulutuksessa monipuolisuuden ja uuden oppimisen kyvyn merkitys kasvaa.

Koulutuksessa monipuolisuuden ja uuden oppimisen kyvyn merkitys kasvaa. Pitkän työuran aikana on jatkuvasti tarvetta osaamisen päivittämiseen ja uusien alueiden oppimiseen. Oppimisen perustaitojen (lukeminen ja laskutaito) pitää olla kunnossa, jotta niitä on mahdollista soveltaa ja rikastaa. Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen liittyy uusiutuviin ajattelu- ja työskentelytapoihin, tieto- ja viestintäteknologian hallintaan sekä kansalaisaktiviteetteihin. Myös multimodaalisen monilukutaidon merkitys sekä tiedon analyyttinen arviointi ja hyödyntäminen korostuvat. Puhutaan 21. vuosisadan avaintaidoista. Erilaisissa määrittelyissä tähdennetään geneerisiä valmiuksia, joilla tarkoitetaan ongelmanratkaisukykyä, analyyttistä päättelykykyä, kriittistä ajattelua, aineistojen hallintaa sekä vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja. Entistä tärkeämmiksi tulevat yrittäjyystaidot. Keskinäisriippuvuuden lisääntyminen on nostanut maailmankansalaisuuden eri osa-alueiden kehittämisen keskeiseksi kaikkia koulutustasoja läpäiseväksi tavoitteeksi.