Työmarkkinat ja työelämä muuttuvat

29.01.2015 0.07

raatajat_rahanalaiset.jpgTyöelämä ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Monipaikka-, moniansio-, osa-aika- ja yrittäjäntyö ja muu itsenäinen työ lisääntyvät. Kiinteä kokopäivätyö vähenee. Työpaikkoja voi syntyä ja hävitä nopeasti. Työ jakautuu epätasaisemmin ja yksilöiden väliset tuottavuuserot kasvavat. Työelämä polarisoituu. Sekä palvelu- että teollisuusyritysten sisällä on tapahtunut suuri ammatti- ja tehtävärakenteiden muutos: korkeaa koulutusta ja osaamista vaativien työtehtävien osuus on kasvanut merkittävästi, vähän koulutusta vaativien jonkin verran, mutta keskitason työtehtävät ovat vähentyneet.

Tähän asti talouskasvu on ollut edellytys työllisyyden kasvulle. Tulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuus ja työllistyvyys ovat edellytyksenä sellaiselle taloudelliselle kasvulle, joka on myös yhteiskunnan palvelujen ylläpidolle välttämätöntä. Työmarkkinoiden toimivuus vaarantuu, jos mittava osa työikäisestä työvoimasta on työmarkkinoiden ulkopuolella.

Yksi teollisen tuotannon keskeinen tekijä on tuottavuutta vastaavat työvoimakustannukset. Suomi ei voi kuitenkaan kilpailla pelkästään kustannusten tasolla halvempien kustannustason maiden kanssa, vaan keskeiseksi kysymykseksi nousee tarvittavan osaamis- ja tuotekehityspohjan varmistaminen. Automaatio ja lähivalmistuksen kehittyminen vaikuttavat kuitenkin tuotannon palaamiseen takaisin Eurooppaan, jolloin kilpailu on pitkälti EU:n sisäistä.

Toinen seikka on rakennemuutokset, jotka liittyvät korkean tuottavuuden teollisuuden kasvuun ja matalan tuottavuuden työpaikkojen häviämiseen. Riittävä työvoiman alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus on tuotannon ja sen tuottavuuden kasvun edellytys. Suomalaiset työorganisaatiot ovat eurooppalaisittain aktiivisia uudistumaan. Siitä huolimatta ihmiset kokevat, ettei työelämä ole muuttunut riittävästi heidän odotustensa mukaisesti. Ihmisten kokema työpaikan varmuus on heikentynyt, muutokset lisäävät kiireen tuntua ja aiheuttavat pahimmillaan työhön liittyviä terveysriskejä. Työ säilyy edelleen tärkeänä elämänalueena. Työn sisältöä ja työssä kehittymistä arvostetaan entistä enemmän. Kasvava osa eläkeikäisistä jatkaa työelämässä.

Kilpailuetua etsivän organisaation menestyminen perustuu perinteisen tuotekehitysprosessin lisäksi koko organisaation valjastamiseen innovaatiotoiminnan tueksi. Myös julkishallinnon organisaatioilta edellytetään uusiutumiskykyä sekä kykyä tuottaa uusia ratkaisuja yhä haastavampiin yhteiskunnan ongelmiin. Innovaatiokyvykkyys edellyttää johtamis- ja toimintakulttuuria, joka mahdollistaa, rohkaisee ja palkitsee uudella tavalla ajattelemisesta ja uudella tavalla tekemisestä. Oleellista on myös hyödyntää asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien ideat uusien, laatua ja kustannustehokkuutta parantavien innovaatioiden lähteenä ja osallistaa asiakkaat innovaatiotoimintaan.

Yhä tärkeämmiksi tulevat innovaatiot, jotka liittyvät samanaikaisesti palveluihin, toimintaprosesseihin, organisatorisiin rakenteisiin, toimijoiden välisiin suhteisiin ja teknologiaan. Tällaisten innovaatioiden tuottamiseen tarvitaan monien erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Ne edellyttävät myös usein laajempia muutoksia ympäröivissä järjestelmissä.

Uusi teknologia mahdollistaa uuden organisoitumisen ja edellyttää toimintakulttuuria, jossa ihminen tulee järjestelmän sijaan keskiöön. Kaiken uudistumisen ja innovoinnin ytimessä ovat motivoituneet, hyvinvoivat ja osaavat työntekijät. Yksittäisen työntekijän vapaus oman työn suunnittelusta ja tekemisestä kasvaa. Samalla lisääntyy työntekijän vastuu työn tuloksista ja osaamisen kehittämisestä.

Yritystoiminnan ja työn teon tavat monipuolistuvat, ammatit ja työn teon paikat muuttuvat. Tietoverkot mahdollistavat vuorovaikutteisen verkostoitumisen ja innovaatiotoiminnan, yhteistyössä tapahtuvan ideoiden ja uusien ajatusten kehittämisen, seulonnan ja yhdistelyn.

Yritysten väliset verkostot ja verkostomaiset tavat organisoida työtä yleistyvät. Verkostoissa toimiminen monipuolistaa tehtävänkuvia ja edellyttää monitaitoisia työntekijöitä. Kun osaamis- ja oppimisedellytykset ovat kohdallaan, ovat monipuoliset tehtävät hyvä asia niin työntekijälle kuin työorganisaatiolle. Riskiksi voi muodostua kiire, silpputyö, työn mielekkyyden väheneminen ja oman ammatti-identiteetin heikkeneminen, ja työorganisaatiolle heikko tuloksellisuus.

Teknologinen kehitys muokkaa työmarkkinoita ja aiheuttaa kohtaanto-ongelmia. Työn lisäkysyntä ei kohdistu työttömiin, mikä vaikeuttaa työvoiman saatavuutta ja heikentää talouskasvua. Osaajat pärjäävät, mutta uhkana on eriarvoisuuden kasvu.

27.03.2024 10.30Ranuasta kaavaillaan yli 120 tuulivoimalan tuulivoimapuistoa
26.03.2024 11.00Henry Äyräväinen nimitetty Nisula Forestin aluemyyntipäälliköksi
26.03.2024 10.00Markus Ritala nimitetty Sajas Groupin toimitusjohtajaksi
26.03.2024 9.00Kymmenen miljoonan tutkimushankkeessa kehitetään liikkuvien työkoneiden ja ihmisten yhteistoimintaa
26.03.2024 8.00Valmet toimittaa Valmet DNA -automaatiojärjestelmän Lostockin jätteenpolttolaitokselle Northwichiin Isoon-Britanniaan
25.03.2024 12.00Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma on tiukasti teollisuuden ajan hermoilla
25.03.2024 11.45Päivittynyt Vito-mallisto on saatavana sekä taka- että nelivetoisina
25.03.2024 10.10Suomen metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksen mukaan metsähakkeelle riittää kysyntää jatkossakin
25.03.2024 10.00Ajokortin ulkoasu uudistuu vastaamaan nykyaikaisia turvavaatimuksia
25.03.2024 9.13Ensimmäinen julkinen latausdemonstraatio yli 700 kW:n ja 1 000 A:n teholla sähköauton kanssa

Siirry arkistoon »