Finanssikriisi ja rakennemuutos alentavat kokonaistuotantoa

Globaali tuotannon ja työpaikkojen siirtyminen kehittyneistä maista ripeästi kasvaviin kehittyviin talouksiin – kuten Kiinaan ja Intiaan – on jatkunut ja kiihtynyt 2000-luvulla. Kehitys on osaltaan rapauttanut EU-maiden teollista perustaa ja työpaikkoja. Teollisuuden rakennemuutos on Suomessa ollut kaikkein rajuin EU-maista.

Tehtävien globaali uusjako ei koske pelkästään tuotannollisia tehtäviä, vaan yhä useammin kehittyviin maihin on siirtynyt teollisen toiminnan lisäksi korkean arvonlisän toimintoja.

Parhaassa työiässä oleva väestömäärä on alkanut supistua, mutta ikääntyneiden työvoimaosuuksien nousun odotetaan pitävän työvoiman tarjonnan lähes ennallaan. Työperäinen maahanmuutto lisää osaltaan työvoimatarjontaa. Rakenteellinen työttömyys on pysynyt heikosta suhdannetilanteesta huolimatta 7,3 % tuntumassa.

Suomen talous on supistunut kaksi vuotta peräkkäin ja samanaikaisesti on jatkunut teollisuuden ja koko talouden rakennemuutos, mitkä ovat vaikuttaneet myös talouden pidemmän ajan kasvunäkymiin. Talouden ennakoidaan kääntyvän hienoiseen kasvuun vuonna 2014, mutta kasvun odotetaan olevan historiaan nähden hidasta myös keskipitkällä aikavälillä.

Nokia-vetoisen ICT-klusterin menestys piti yllä pitkään Suomessa suotuisaa talouskasvua. Tuolloin syntyi asetelma, jossa palkat nousivat enemmän – ja julkiset menot kasvoivat ripeämmin – kuin olisi ollut kestävän talouskehityksen kannalta suotavaa.

Finanssikriisin seurauksena julkiset menot kasvoivat nopeasti. Korkean teknologian tuotteiden osuus tavaroiden viennistä on pudonnut yli 20 prosentista alle 10 prosenttiin ja on nyt pienempi kuin korkean teknologian tuotteiden osuus tuonnista.

Kokonaistuottavuuden kasvu on ollut erityisen heikkoa viime vuosina, kun työllisyys on supistunut huomattavasti kokonaistuotantoa hitaammin. Tuottavuuden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet erityisesti korkean tuottavuuden alojen, kuten sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sekä metsäteollisuuden vaikeudet, mutta myös koko talouden painopisteen siirtyminen yhä palveluvaltaisempaan tuotantoon.

Tuottavuuden kasvun edellytykset kuten korkea koulutustaso ja laaja innovaatiotoiminta ovat edelleen olemassa. Toisaalta korkean tuottavuuden teollisuudenalojen tuotannon siirtyminen pois maasta ja talouden palveluvaltaistuminen hidastavat tuottavuuden kasvua.