EU:n ympäristöneuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen keskisuurten polttolaitosten päästörajoituksista

EU:n ympäristöneuvosto hyväksyi tänään Brysselissä neuvoston yleisnäkemyksen keskisuurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta koskevasta direktiiviehdotuksesta. Suomi pidättäytyi äänestyksessä. Lisäksi neuvosto hyväksyi päätöksen Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden ratifioinnista. Keskisuurten polttolaitosten direktiiviehdotuksen osalta neuvosto aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa yleisnäkemyksen pohjalta myöhemmin keväällä, kun parlamentin näkemys on valmistunut.

Direktiivi keskisuurista polttolaitoksista ilmaan johtuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta koskee nykyisiä ja uusia 1-50 megawatin laitoksia. Tavoitteena on vähentää rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä ilmaan sekä päästöistä johtuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Päästöraja-arvot uusille polttolaitoksille ovat pääosin tiukemmat kuin olemassa oleville laitoksille. Lisäksi direktiivissä on päästöjä koskevia tarkkailuvelvoitteita ja valvontaa koskevia vaatimuksia.

Direktiivi on merkityksellinen Suomen kannalta, sillä se koskee Suomessa arviolta 2600 laitosta, Euroopassa noin 140 000 laitosta. Ehdotus kiristäisi erityisesti nykyisten pienten (110 MW) biomassakattiloiden hiukkasrajoja, ja näistä kattiloista arviolta 300 jouduttaisiin uusimaan savukaasujen puhdistuslaitteisto.  Suomen tavoitteena on nostaa näille laitoksille ehdotettua hiukkasraja-arvoa niin, että päästöraja olisi saavutettavissa joko nykyisellä tekniikalla tai kohtuullisilla lisäinvestoinneilla. Direktiiviehdotuksessa on pitkät siirtymäajat kokoluokasta riippuen joko vuoteen 2025 tai 2030 asti.

Polttolaitosten hiukkaspäästöt eivät ole Suomessa yhtä merkittävä terveysongelma kuin tiheämmin asutuilla alueilla Euroopassa, ja pääosa Suomen hiukkaspäästöistä on peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Suomi vaati biomassaa käyttävien polttolaitosten hiukkasaraja-arvojen nostamista ja vähän käyvien laitosten erityisaseman huomioimista. Lisäksi Suomi muistutti tarpeesta johdonmukaisuuteen ilmasto- ja energiapolitiikan ja ilmanlaatutavoitteiden kanssa, etenkin uusiutuvan energian ja kotimaisten polttoaineiden edistämiseksi.

Neuvosto keskusteli myös YK:n vuoden 2015 jälkeisistä kehitystavoitteista, joita koskevat päätelmät hyväksyttiin eilen yleisten asiain neuvostossa. YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat vuonna 2000 kahdeksaan kehitystavoitteeseen, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Nyt YK:n johdolla valmistellaan uusia päämääriä vuoden 2015 jälkeiseen aikaan. Hallitusten väliset neuvottelut alkavat ensi vuonna, ja maailman uudet kehitystavoitteet hyväksytään YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestettävässä kokouksessa syksyllä 2015.

Lisäksi ympäristöneuvosto vahvisti pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin, jolla pyritään vähentämään muovikassien käyttöä. Samoin hyväksyttiin asetus meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta. Suomi antoi Ruotsin ja Hollannin kanssa lausuman, joka liittyy ro-ro alusten kuljetussuoritteen ja energiatehokkuuden laskentaan.

Suomea kokouksessa edusti pysyvän edustajan sijainen Marianne Huusko-Lamponen ympäristöministerin ollessa estynyt eduskunnan budjettiäänestysten takia.

Lisätietoja:

Kansainvälisten asiain neuvos Liisi Klobut, ympäristöministeriö, puh. 050 301 8212 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Keskisuuret polttolaitokset: erityisasiantuntija Jaakko Kuisma, ympäristöministeriö, p. 02952 50361, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi