Suomen saatava hyvät hakemukset vielä paremmiksi20.11.2014 16.01
Horisontti-infopäivä veti salit täyteen Messukeskuksessa Suomalaiset ovat pärjänneet varsin hyvin EU:n innovaatio- ja tutkimusrahoitushauissa. Kisa kuitenkin kiristyy ja siksi myös hakemusten on oltava entistä laadukkaampia, muistutettiin Uusin askelin Horisonttiin -infopäivässä Helsingin Messukeskuksessa. Slush-tapahtuman kyljessä Helsingin Messukeskuksessa järjestetty Uusin askelin Horisonttiin -infopäivä tarjosi kokouskeskukseen kerääntyneille noin 450 kuulijalle tiiviin tietopaketin ohjelmahauista, vinkkejä hyvän rahoitushakemuksen laadintaan sekä mahdollisuuden verkottumiseen ja oman yritys- tai tutkimusidean esittelyyn. Puhujien osalta keskeisin huoli liittyi kiristyvään kilpailuun komission tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta. Vaikka Horisontti 2020 -ohjelman ensimmäisen hakukierroksen alustavat tulokset ovat olleet varsin hyviä ja etenkin yritykset ovat olleet aktiivisia, emme saa Tekesin pääjohtajan Pekka Soinin mukaan tyytyä nykytilanteeseen. ”Kilpailu on kovaa ja hakemuksia tulee ympäri Eurooppaa paljon enemmän kuin aikaisemmin. Samalla moni hyväkin hanke karsiutuu. Keski-Euroopassa on perinteisesti osattu hyödyntää puiteohjelmia ja tähän on meidänkin panostettava”, Soini tiivisti. Erityisen tärkeänä hän piti sitä, että konsortioihin saadaan lisää pk-yrityksiä. Myös hakemusten sisältöön on satsattava entistä enemmän. ”Hankkeen on oltava aidosti uutta luova ja ratkaisujen on oltava kilpailukykyisiä myös globaaleilla markkinoilla. Lisäksi se on pystyttävä kuvaamaan jo hakemuksessa niin, että myös arvioitsijat huomaavat käsissä olevan huippuhankkeen. Ja jos jokin otetaan tavoitteeksi, niin ainakin Ruotsin voittaminen”, Soini evästi. Hyvästä saatava erinomaistaSamoilla linjoilla oli VTT:n tutkimusprofessori Veikko Rouhiainen, joka evästi kuulijoita ensimmäisen Horisontti-ohjelman hakukierroksen arvioijakokemuksiensa pohjalta. ”Enää ei hyvä hakemus riitä rahoituspäätökseen. Sen on oltava erinomainen”, hän kiteytti. Valitettavan moni potentiaalinen hanke kompastuu jo alkumetreillä hakemuksen monimutkaiseen kapulakieleen ja selittelyyn. ”Jo johdannossa on käytävä selkeästi esiin, mitä konkreettista hyötyä hankkeesta on EU:n kilpailukyvylle, kasvulle ja hyvinvoinnille”, Rouhiainen opasti. Muutoinkin hakemuksen laadinnassa pitää olla tarkkana. Jos vaikkapa pituus venyy yli sallitun rajan, jää ylimenevä osuus auttamatta käsittelemättä. ”Kielen pitää olla selkeää ja yksinkertaista englantia ja asiat esitetty niin, että ytimen ymmärtää kertalukemisella myös asiaan vihkiytymätön”, Rouhiainen lisäsi. Kokenut puiteohjelmaosallistuja ja konsultti Pertti Woitsch Geowise Oy:stä muistutti myös vaikuttavuuden ja tasa-arvon kasvaneesta roolista valintakriteereissä. Yrityksen kannalta avainasia on, että tutkimus- ja tuotekehityshanke on linjassa oman strategian kanssa. ”Yrityksen on hyödynnettävä tutkimusta eikä tutkimuksen yritystä. Lisäksi oma rooli konsortiossa pitää miettiä niin, että kokonaisuuteen pääsee tarjoamaan vahvinta osaamistaan. Ja kun mukaan lähtee, on hankkeeseen myös sitouduttava. Se vaatii aikaa, rahaa, resursseja ja omaa aktiivisuutta”, hän painotti. Kehuja kävijöiltäInfopäivän ajoittaminen samaan ajankohtaan Slushin kanssa osoittautui hyväksi valinnaksi, sillä infoiskuissa ja pitchaus-tilaisuuksissa näkyi kosolti myös Slush-kaulalappuisia kävijöitä. Päivä saikin kävijöiltä kehuja hyvästä ja monipuolisesta annista. ”Aamupäivän esitykset olivat todella konkreettisia ja sieltä sai monia hyviä vinkkejä. Vaikeita ja hankalia asioita esitettiin kansantajuisesti”, kiittelivät Tampereen AMK:n kehittämispäällikkö Hanna-Greta Puurtinen ja Saimaan AMK:n projektipäällikkö Heidi Myyryläinen. Tamperelaisen Open Light Factoryn omistaja-yrittäjä Jaakko Hietala pääsi kertomaan valaistuspalveluyrityksensä liikeideasta potentiaalisille kumppaneille ja asiakkaille viiden minuutin pika-pitchingissä. ”Päivän anti on runsas ja kun tarjolla oli vielä tällainen mahdollisuus, niin ilmoittauduin heti. Matkakulut tulevat varmasti kuitatuksi moneen kertaan”, Hietala myhäili. Lyhyesti HorisontistaHorisontti 2020 on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin vuoteen 2020 ulottuva puiteohjelma. Sen avulla kehitetään ratkaisuja Euroopan yhteisiin haasteisiin rahoittamalla yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja esimerkiksi kuntien tai sairaaloiden yhteisiä, kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavia hankkeita. Horisontti 2020 -ohjelman budjetti on lähes 80 miljardia euroa. Ohjelmalla rahoitetaan tutkimus- ja innovaatiohankkeita, jotka luovat Eurooppaan uutta kasvua, uusia työpaikkoja ja vahvistavat yritysten globaalia kilpailukykyä. |
