Metsäteollisuus on kohdannut viime aikoina vaikeuksia sekä Suomessa että muualla Euroopassa etenkin kohonneiden energiakustannusten vuoksi. Suomen bruttokansantuote perustuu palvelualoihin, mutta metsäteollisuudella on perinteisesti vakaa asemansa maamme taloudessa. Ilmasto- ja ympäristökysymykset tuovat oman osansa talousnäkymiin, joten millainen merkitys metsäteollisuudella todella on nyky-Suomen kansantaloudelle? Me selvitimme.

Suomalaisen metsäteollisuuden liikevaihto lähes 33 miljardia euroa vuonna 2021

Suomi elää metsästä. Lausahdus ei ole tuulesta temmattu, vaikka tilastojen valossa bruttokansantuotteemme muodostuu pitkälti palvelualoilta. Suomen kokonaisbruttokansantuote oli Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan vuonna 2023 yhteensä 277,8 miljardia euroa.

Palvelualat muodostavat noin 70 prosenttia Suomen arvonlisäyksestä. Teknologiateollisuuden osuus lähentelee 30 prosenttia, alkutuotannon jäädessä reiluun 2,5 prosenttiin. Metsäteollisuuden merkitys on kiistaton, sillä alkutuotannon lisäksi ala työllistää myös välillisesti.

Ernst & Young Oy:n laatiman, loppuvuodesta 2023 julkaistun selvityksen mukaan suomalaisilla metsäalan teollisuusyrityksillä on monitahoisia vaikutuksia sekä talouteen että suomalaisten hyvinvointiin. Metsäteollisuudesta suoraan kumpuava liikevaihto ylsi Suomessa vuonna 2021 lähes 33 miljardiin euroon. Välilliset vaikutukset huomioiden liikevaihto oli yhteensä 45 miljardia euroa.

Arvonlisäveroa metsäteollisuudesta kertyi vuonna 2021 liki 11 miljardia euroa. Tästä noin puolet muodostui välillisesti muiden toimialojen kautta. Näitä ovat muun muassa

• metsätalous
• puunkorjuu
• tukkukauppa
• puunkuljetus
• varastointi

Metsäteollisuuden konkreettista kansantaloudellista merkitystä ei tule väheksyä. Alan vuotuinen kokonaisverokertymä on noin 3 miljardin luokkaa ja koko metsäsektorin lukuja tarkastellessa summa yltää lähes 4 miljardiin. Kokonaisuudessaan verokertymä oli Suomessa vuonna 2023 noin 116 miljardia euroa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vuonna 2022 suomalaismetsistä hakattiin sekä vientiin että metsäteollisuuden tarkoituksiin yhteensä lähes 64 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Tullin tilastoistoista ilmenee, että metsäteollisuuden viennin arvo oli vuonna 2023 yhteensä 12,1 miljardia euroa, joka vastasi noin 15,9 prosenttia Suomen tavaraviennistä.

Vuosi 2023 raskas metsäteollisuudelle

Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä heikentyi merkittävästi vuonna 2023. Tähän syinä olivat Luken tietojen perusteella etenkin rakennusalaan voimalla iskenyt inflaatio, korkojen nousu ja yleisesti epävarmat talousnäkymät.

Kysynnän heikkeneminen on vaikuttanut paitsi kotimaisen metsäteollisuuden tuotantoon myös vientiin, hakkuumääriin ja puukauppaan. Tuotantomäärien laskua havaittiin vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä kaikissa keskeisissä tuotantoryhmissä: paperissa, kartongissa, sellussa, sahatavarassa ja vanerissa.

Vuonna 2021 metsäteollisuus työllisti Suomessa suoraan 38 400 henkilöä. Välillisesti metsä elättää samana vuonna konsultointipalvelu EY Advisory Oy:n mukaan yli 82 000 osaajaa eri aloilta.

Ilmasto- ja ympäristönäkökulmat ovat yhä voimakkaammin läsnä myös metsäkysymyksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) mukaan paperin kysynnän nopea heikkeneminen on haaste metsäteollisuudelle, ja samanaikaisesti alan tulisi täyttää alati tiukentuvat ympäristövaatimukset.

Suojeltu metsäpinta-ala on kasvussa ja uutisotsikot kirkuvat säännöllisin väliajoin paperitehtaiden alasajosta ja joukkoirtisanomisista. Puu ja metsät ovat edelleen tärkeitä, mutta niiden merkitys on murroksessa. Kysymys kuuluukin, kuinka tasapainoilla kestävän kehityksen, luonnonsuojelun ja talouskasvuun tähtäävien ratkaisujen ristiaallokossa.

Suomen talous ahtaalla - taantuma jatkuu vielä tämän vuoden

Suomen pankin 15.3.2024 julkaiseman väliennusteen mukaan Suomen talouden taantuma jatkuu. Tämä näkyy kulutuksen vähenemisen ohella erityisesti asuntorakentamisen sekä viennin sektoreilla. Ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu kuluvan vuoden aikana 0,5 prosenttia. Tilanteeseen odotetaan muutosta ensi vuodelle, jolloin bruttokansantuotteen kasvuksi povataan peräti 1,7 prosenttia.

Vuonna 2026 kasvun odotetaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Kyseisenä vuonna maassamme puhaltavat muutoksen tuulet, sillä Veikkauksen monopoliasema tulee tiensä päähän suomalaisen pelilisenssin lanseerauksen myötä.

Lisenssiuudistus merkitsee kansantalouden kannalta käytännössä sitä, että nettikasinot alkavat kerryttää valtiolle verotuloja, jotka ovat aiemmin valuneet ulkomaille. Suomalainen nettikasinoteollisuus pyrkii metsäteollisuuden tapaan vastuullisuuteen ja monimuotoisuuden säilyttämiseen. Kasinosektorilla tämä näkyy käytännössä vastuullisen pelaamisen tukemisena ja monipuolisen pelivalikoiman turvaamisena.

Metsähakkeen käyttö ennätyslukemissa vuonna 2023

Metsäteollisuuden tuotannon lasku näkyi viime vuonna puupolttoaineiden kokonaiskäytön vähentymisenä. Samanaikaisesti metsähakkeen käyttö energialaitoksissa oli ennätyslukemissa. Haketta käytettiin Luken tilastoinnin mukaan peräti 11 miljoonaa kuutiometriä.

Suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen säilyttäminen edellyttävät kansainvälisiä investointeja. Nämä tuovat puolestaan julkiseen talouteen kipeästi tarvittavaa tukea. Olisikin syytä miettiä entistä hanakammin keinoja siihen, kuinka vahvistaa kilpailukykyä tulevaisuudessa, jottei kotimaisen metsäteollisuuden kehitys vaarantuisi.

Luken arvion mukaan noin 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta on metsien peitossa. Tämä merkitsee käytännössä noin 23 miljoonaa hehtaaria. Vaikka valtaosa metsistämme on talousmetsää, oli suojellun metsämaan osuus vuonna 2022 jo noin 13 prosenttia.