Itä-Suomen yliopiston johdolla kartoitettiin raakapuun autokuljetusta globaalisti

(yllä: Kuva ei ole 9-akselisesta puutavara-autosta Suomesta, vaan Argentiinasta, missä 9-akselisella puutavara-autoyhdistelmällä suurin sallittu kokonaismassa on 75 tonnia ja raakapuulla keskikuormakoot ovat noin 60 tonnin tasolla. Kuva: Patricio Mac Donagh, Misiones National University, Argentiina)

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön, FAO:n tilastojen mukaan globaalisti viime vuosina teollisen raakapuun hakkuut ovat olleet noin 2000 miljoonaa kuoretonta kiintokuutiometriä/vuosi.

Suomalaisittain kuorellisina kiintokuutiometreinä määriteltynä raakapuun hakkuut ovat olleet täten lähes 2300 miljoonaa m3 vuosittain. Luonnollisesti tämä määrä raakapuuta - tukkia ja kuitupuuta - on kuljetettava metsistä puuta käyttäville ja jalostaville tehtaille.

Raakapuun autokuljetusta dokumentoitiin

Raakapuun hakkuut maailmalla tilastoidaan kattavasti, mutta sen sijaan raakapuun kaukokuljetuksesta globaaleja tilastoja ei tuota FAO eikä muukaan taho. Esimerkiksi siitä, mikä on kunkin kaukokuljetusmuodon (auto, juna ja alus/uitto) osuus eri maissa, ei ole olemassa koottua tilastotietoa. Samoin ei ole yhteenvetoa, minkälaisella puutavara-autokalustolla raakapuuta kuljetetaan maittain ja minkälaisia kaukokuljetusmatkoja raakapuuta kuljetetaan sekä toisaalta mitkä ovat kaukokuljetuskustannukset eri maissa Euroopassa ja muualla maailmassa. Näihin kysymyksiin lähdettiin etsimään vastauksia Itä-Suomen yliopiston johtamassa tutkimuksessa, jossa porauduttiin erityisesti teollisen raakapuun autokuljetukseen.     

(kuva: Raakapuun keskimääräinen kaukokuljetusmatka autokuljetuksessa eri maissa.)

Puutavara-autojen sallituissa kokonaismassoissa vaihtelua

Tutkimuksessa puutavara-autojen suurimmissa sallituissa kokonaismassoissa oli isoa vaihtelua: Pienimmät puutavara-autojen suurimmat sallitut kokonaismassat ovat käytössä Japanissa ja Romaniassa, missä maanteillä suurimmat sallitut puutavara-autoyhdistelmien kokonaismassat jäävät alle 40 tonnin. Vastaavasti muutamassa maassa puutavara-autojen suurimmat sallitut kokonaismassat ovat yli 70 tonnia operoitaessa yli 8-akselisilla puutavara-autoyhdistelmillä. Tällaisia maita ovat Argentiina, Australia, Brasilia, Etelä-Afrikka, Kanada (Albertan, Brittiläisen Kolumbian ja Ontarion provinssit), Ruotsi, Suomi, Uruguay ja Yhdysvallat (Michiganin osavaltio).

Monissa maissa on poikkeuksia suurimmissa sallituissa puutavara-autoyhdistelmien kokonaismassoissa: Esimerkiksi joillakin tieverkoston osilla on käytössä korkeammat kokonaismassat, myös talvella on mahdollisuus käyttää korkeampia kokonaismassoja tai viranomaisten erikoisluvalla on mahdollisuus ajaa suuremmilla kokonaismassoilla. Viidennes tutkimuksen vastaajista kertoi, että heidän maassaan on suunnitelmia nostaa suurimpia sallittuja ajoneuvoyhdistelmien kokonaismassoja. Tällöin tavoitteena on nostaa suurimmat sallitut ajoneuvoyhdistelmien kokonaismassat naapurimaiden tasolle raakapuukuljetusten jouhevoittamiseksi maiden välillä. 

(kuva: Raakapuun keskimääräinen kaukokuljetuskustannus autokuljetuksessa eri maissa.)

Myös raakapuukuormissa eroja

Tutkimus osoitti myös, että korkeat suurimmat sallitut kokonaismassat puutavara-autoissa merkitsevät keskimäärin isompia raakapuukuormia. Esimerkiksi Argentiinassa, Australiassa, Brasiliassa, Etelä-Afrikassa, Kanadasa, Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa (Michigan) voidaan saavuttaa yli 45 tonnin raakapuukuormia autokuljetuksessa. Toisaalta esimerkiksi Saksassa raakapuukuormat jäävät 20 tonnin tuntumaan autokuljetuksessa. 

Autokuljetus on kurko

Tutkimus paljasti lisäksi, että autokuljetus on raakapuun pääasiallinen kaukokuljetusmuoto lähes kaikissa tutkimukseen vastanneissa maissa. Ainoastaan Tanskassa autokuljetuksen osuus oli alle 50 prosenttia raakapuun kokonaiskaukokuljetusmääristä. Koko tutkimusaineistossa vuoden 2019 hakkuumäärillä painotettuna autokuljetuksen osuus oli 86 prosenttia raakapuun kokonaiskaukokuljetusmääristä.

Kuljetusmatkoissa ja -kustannuksissa myös iso haarukka

Tutkimuksessa raakapuun keskimääräinen kaukokuljetusmatka autokuljetuksessa oli 119 kilometriä. Bulgariassa, Puolassa, Turkissa ja Uruguayssa raakapuun autokuljetuksessa keskimääräiset kaukokuljetusmatkat olivat yli 200 kilometriä. Lyhimmät kaukokuljetusmatkat raakapuun autokuljetuksessa olivat puolestaan tutkimuksessa Japanissa, Tanskassa, Virossa ja Sloveniassa, missä keskikaukokuljetusmatkat jäivät alle 60 kilometrin.

Raakapuun keskimääräiset kaukokuljetuskustannukset autokuljetuksessa olivat 10,9 euroa kuljetettua puutonnia kohden. Vaihteluväli kustannuksissa maittain oli 4-20 euroa/raakapuutonni. Mielenkiintoista oli havaita koko tutkimusaineistossa, että autokuljetuksessa maittain keskimääräisen kaukokuljetusmatkan noustessa raakapuun kaukokuljetuskustannukset kasvoivat ja toisaalta suurimpien sallittujen puutavara-autoyhdistelmien kokonaismassojen kasvaessa keskikaukokuljetuskustannukset autokuljetuksessa laskivat.  

Tilastoja ja tutkimuksia tarvitaan joissakin maissa

Moni tutkimukseen vastannut valitti, että hänen maastaan ei löydy kattavia, virallisia tilastoja ja uusia tutkimuksia raakapuun kaukokuljetuksesta. Tämän vuoksi osa tutkimukseen vastanneista asiantuntijoista ei osannut vastata kaikkiin kysymyksiin tai vaihtoehtoisesti he antoivat oman parhaan arvionsa kysymyksiin. Täten jatkossa joissakin maissa tarvitaan ajantasaista tilastotietoa ja uusia tutkimuksia raakapuun kaukokuljetuksesta.

Kohti parempaa kuljetusten suunnittelua

Tutkimustulokset osoittivat, että suhteellisen alhaiset suurimmat sallitut kokonaismassat maantiekuljetuksissa ja pitkät kaukokuljetusmatkat nostavat kaukokuljetuskustannuksia. Yksi ratkaisu tähän on, että käytettäisiin suurempia sallittuja kokonaismassoja maantieliikenteessä. Tämä ei kuitenkaan ole todennäköisin tie autokuljetusten tehostamiseksi. Helpoin keino lienee kaikissa maissa kaukokuljetusten parempi suunnittelu, jolla voidaan lyhentää keskikaukokuljetusmatkaa ja vähentää tyhjänä ajon määrää sekä varmistaa, että kukin kuljetettava raakapuukuorma on täynnä. 

Kuljetusten kustannustehokkuuden lisäksi paremmalla suunnittelulla voidaan saavuttaa myös raakapuun kaukokuljetuksessa globaalisti parempi energiatehokkuus ja pienemmät kasvihuonekaasupäästöt, mistä luonto kiittää.      

Artikkeli perustuu metsätieteiden yo Milla Seurin metsätieteiden kandidaatin tutkielmaan, jonka professori Kalle Kärhä ohjasi Itä-Suomen yliopistossa metsätieteiden osastolla. Tutkimus liittyy professori Heli Peltolan johtaman Metsät ja biotalous (FOBI) -tutkimusyhteisön tutkimusalaan ja sitä on tukenut myös Itä-Suomen yliopiston koordinoima ja professori Jyrki Kankaan johtama UNITE-lippulaiva.